Mistä erottaa onko kyseessä hitaasti lämpiävä temperamentti vaiko Asperger?

suosittelen tutkimaan autismi- ja aspergerliiton nettisivuja, vaikka ne eivät hirveän hyvät olekaan.



As-oireet ovat olemassa jo 2,5-vyuotiaina, mutta diagnoosia ei yleensä silloin anneta, koska aika monilla muillakin 2,5-vuotialla on samanlaisia oireita ihan siksi että ovat vielä niin pieniä. Tässä vaiheessa useimmiten todetaan että "voi olla jotain" tai annetaan jokin laajempi ja epämääräisempi diagnoosi, joka sitten joskus myöhemmin ehkä täsmentyy assiksi tai joksikin muuksi.

psykologi sanoi, että on aspergerin kaltaisia piirteitä,

toimintaterapeutti ei nähnyt mitään ongelmaa,

neurologi käski heittää vesilintua psykologin lausumilla.



Nyt ajattelin, että lapsi on mikä on omine kummallisuuksineen, muut sietäkööt, minä yritän ohjata tavallisempiin suhtautumistapoihin.

mukaan ovat usein mitä sattuu. Ehkä heillä on joku pätemisen tarve ja tehdä diagnooseja siksi. Tuttavani lapsi oli psykologin lausunnon mukaan 3-vuotiaan syvästi autistinen 3-vuotias, joka ei koskaan tule oppimaan puhumaan jne. Kuitenkin poika oppi muutaman kuukauden kuluttua puhumaan normaalisti ja on nyt 10-vuotiaana täysin normaali lapsi. Kyseessä oli vain viivästynyt puheenkehitys, ei edes dysfasian puhumattakaan autismista. Meni kyllä usko psykologien mielipiteisiin.

neurologien ja psykologien suhtautuminen aspergerin diagnosointiin vaihtelee jonkunkin verran.



TOisissa sairaaloissa on vahvasti freudilainen ja psykodynaaminen lastenpsykiatria, niissä psykologit ja psykiatrian klinikat ei diagnosoi aspergeeria ollenkaan, koska neurobiologialla ei heidän mielestään ole väliä vaan ainoastaan ongelmilla äitisuhteissa.



Toisissa sairaaloissa taas psykiatrian puolellakaan ei olla yhtä vanhanaikaisia vaan myönnetään, että saatttaa sillä biologiallakin olla väliä ja jos aivosolut eivät kommunikoi niin kummallinen äitisuhde voi seurata lapsen vammasta yhtä todennäköisesti kuin toisinkin päin ja sitten on vain otettava selvää, että kumpi tällä kertaa on kyseessä. Siellä as-diagnoosieja annetaan psykiatriankin puolellla.



Kolmansissa sairaaloissa as-diagnoosit tulevat neurologian puolelta koska siellä on joku, joka tutkii aivokurkiaista ja välittäjäaineita.



Neljänsissä sairaaloissa neurologiaa ei kiinnosta koko as, koska siihen ei ole kivaa lääkettä, jolla neurologi voisi poistaa ongelman, vaan hoito pitäisi kuitenkin antaa jollekin kuntoutuspsykologille, joka ei ole edes meidän palkkalistoilla. Eikä autismista saa mitään kivoja magneettikuvia tai aivosähkökäyriäkään



Itse kehottaisin, että katsele sitä lastasi nyt vielä pari vuotta ihan rauhassa - monet as-lasten vanhemmat sanovat JÄLKEENPÄIN, että näkivät oireet jo pieninä, mutta silloin kun lapset ovat pieniä, niitä on kyllä mahdoton erottaa tavallisista pienten lasten kehityksen vaihteluista, jollei se lapsi tosiaan ole ihan syvästi autistinen niin ettei katso eikä kommunikoi mitenkään. Mutta pidä tämä mielessäsi sillä siinä neljän-viiden vuoden välillä assin erottaminen helpottuu ja se olisi todella ideaalinen vaihe saada kuntoutus alkuun ja as-luokkapaikka kouluun, kun taas kouluiässä saatu diagnoosi käytännössä on jo myöhässä. Ei niin, etteikö paljon voisi vielä kouluiässäkin tehdä, mutta silloin on myös jo kasautunut ongelmia, jotka muuten olisi voitu välttää...