Ovatko eroperheiden lapset rakkauslapsia?

Niissä yh perheissä mitä tiedän on ainakin lapsilla häiriökäyttäytymistä aika paljonkin. Tuskin kukaan tarkoituksella lapsia on sellaiseen elämään tehnyt jossa heillä on paha ja epävarma olo kaiken aikaa.

Hassuinta näissäkin on se, että nuo virheellisesti luokitellaan lapsiperheiksi vaikka tuollainen ei varsinaisesti mikään perhe olekkaan. Näin ehkä selittyy tilastoharha ja väärinkäsitys lapsiperheiden köyhyydestä, mikä ei oikeasti pidä paikkaansa jos tilastoista siirrettäisiin nuo yksinhuolto porukat kokonaan omaan kategoriaansa.

Lähinnä nuoruuden humalapäisiä hairahduksia on suurin osa. Tehty täysin vailla harkintakykyä.

Ehkä ovat kuvitelleet rakastavansa ja puolen vuoden päästä on pahin kiihko kadonnut, tyttö maha pystyssä jo neljännellä kuulla ja huomataan että rakkaus olikin vain kiimaa.

Kurjaa lasten kannalta, mutta ehkä oppivat vanhempiensa virheistä? Useimmiten ehkä kuitenkaan ei sillä geenithän ovat samat.

Samojen vanhempien lapsillakin voi olla naamioitu vihasuhde. Vsnhempi sisarus kontrolloi nuoremman tekemisiä ja ajatusmaailmaa muka huolehtimisena.

Nyyh nyyh terveisiä sinne mykkäkouluun ja ikuiseen selibaattiin koska on luvattu vuonna 1981 eikä pois ole pääsyä koska on luvattu niin on luvattu on luvattu ja kirkas kruunu on.

MGTOW

Miehet yleensä lähtevät siinä vaiheessa kun nainen ensimmäisen kerran pettää ja niinhän se naisilla on tapana tehdä, ennemmin tai myöhemmin.

Muuta en tiedä noista kuin sen että välttäkää yyhhoo naisia niin saatte elää huomattavasti paremman ja huolettomamman elämän.

Yh voi olla monesta syystä; myös lesket ovat yksinhuoltajia!

Ihmiset eroavat eri syistä, mutta koska abortti on laillinen, ovat suurin osa lapsista rakkauslapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Kurjaa lasten kannalta, mutta ehkä oppivat vanhempiensa virheistä? Useimmiten ehkä kuitenkaan ei sillä geenithän ovat samat.

Geenit ja geenit mutta ei tuollaiseen elämään päätyneistä lapsista kovin tervepäisiä voi kasvaa.

Erityisesti aiemmin yhden illan suhteesta alkanut raskaus oli syy että oli 'pakko' mennä naimisiin. Ilman mitään tunnetason sidettä. Yhteiskunta ja suku pakotti. Nuo on ennemmin intohimolapsia kuin rakkauslapsia. Minäkin tiedän näitä tapauksia ja erohan siitä tuli muutaman lapsen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Nyyh nyyh terveisiä sinne mykkäkouluun ja ikuiseen selibaattiin koska on luvattu vuonna 1981 eikä pois ole pääsyä koska on luvattu niin on luvattu on luvattu ja kirkas kruunu on.

Olen ollut parisuhteessa 9 vuotta enkä ole ikinä ollut selibaatissa. Kuka niin tyhmä olisi, ettei osaa vieraissa käydä jos vaimokulta pihtaa?

Riippuu varmaan siitä, missä piireissä liikutte. Mun tuntemissa eroperheissä lapsista huolehditaan jopa enemmän kuin ydinperheissä, koska kumpikin vanhempi tapaa lasta vain viikon kerrallaan ja toisena viikkona ehtii ikävöidä, joten panostaa lapseen täysillä silloin kun on lapsen kanssa.

Toinen huomio, lähipiirissäni erolapset ovat suorittajia. Koulu hoidetaan täydellisesti, harrastuksissa menestytään, stipendejä satelee. Ehkä on sattumaa, tai sitten erolapset kokevat paineita suoriutua keskimääräistä paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä nuoruuden humalapäisiä hairahduksia on suurin osa. Tehty täysin vailla harkintakykyä.

Voi vattu mikä yleistys! 

Mun 1. liitto kesti 15v, lapset toivottuja, emme kumpikaan käyttäneet alkoholia ja erotessamme olimme 34v eikä mitään teinejä!? Elämä ei vain aina mene kuten toivoo.

No parempi näin, nyt jo 28v täynnä paremmassa suhteessa

14 jatkaa vielä, että tosin tuntemissani eroperheissä vanhemmat ovat varakkaita ja korkeasti koulutettuja ja saaneet lapset n. 35 vuoden iässä, eli teinivanhemmista tai nuorista vanhemmista en puhu nyt. Heitä en tunnekaan. 

Jaa. Onko ihan oikeasti tutkittua tietoa vain pelkkää mututuntumaa vai omaa kokemusta? Ainakin me seurusteltiin viisi vuotta ennen naimisiin menoa, koulut loppuun, töihin, oma talo ja sitten häät. Parin vuoden päästä esikoinen ja siitä parin vuoden päästä toinen tytär. Vaimo lähti löytämänsä toisen miehen matkaan lasten ollessa pieniä. Mielestäni olemme rakastaneet lapsiamme aina vaikka lasten äidin kanssa on ollut sukset ristissä.

Myös useimmilla eronneilla on mennyt ihan hyvin lastensa ja jopa toistensakin kanssa. Tapauksia on kovin erilaisia mutta uskoisin että ainakin pitkän yhdessäolon jälkeen hankitut lapset ovat toivottuja ja rakastettua ja miksi eivät muutkin olisi.

Melkoista spekulointia tällä palstalla esiintyy vai onko useimmat kommentit omaa kokemusta niinkuin epäilen.

Vierailija kirjoitti:

Nyyh nyyh terveisiä sinne mykkäkouluun ja ikuiseen selibaattiin koska on luvattu vuonna 1981 eikä pois ole pääsyä koska on luvattu niin on luvattu on luvattu ja kirkas kruunu on.

Eli valittu kumppaniksi ihminen jota aidosti ole koskaan rakastanut. Oma moka. 

Vierailija kirjoitti:

Hassuinta näissäkin on se, että nuo virheellisesti luokitellaan lapsiperheiksi vaikka tuollainen ei varsinaisesti mikään perhe olekkaan. Näin ehkä selittyy tilastoharha ja väärinkäsitys lapsiperheiden köyhyydestä, mikä ei oikeasti pidä paikkaansa jos tilastoista siirrettäisiin nuo yksinhuolto porukat kokonaan omaan kategoriaansa.

Puoliperhe tai vajukkiperhe ?

Sosiaali ja terveysministeri Papunen huolissaan :

" Vajukkiperheet elävät köyhyydessä." 

" osalla lapsista ei ole edes yhtä lämmintä eines ateriaa päivässä."

Mulla oli ihan hyvä ja rakastettava vaimo, mutta sitten hänelle tuli rintasyöpä ja häneltä leikattiin toinen rinta pois. En kestänyt enää sitä häpeää minkä jouduin kokemaan kun kävimme jossain ihmisten ilmoilla joten oli pakko jättää hänet.