Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka tyypillistä on, että vanhemmuus "huonontaa" ihmistä?
12.05.2024 |
Itse koen, että olen vanhemmuuden vuoksi tullut huomattavasti huonommaksi ihmiseksi, kuin ennen lapsia.
Olen huomattavasti vähemmän empaattinen, kylmä, välinpitämätön, äkkipikainen, agressiivinen, sisäänpäin kääntynyt, usein vihainen ja ärtynyt. Syynä on tietysti elämänlaadun heikentyminen, kun on lapsia, mutta kuinka muu kokee samoin, että on muuttunut "ihmisenä huonommaksi" lasten tulon myötä?
T. Isä 42
Kommentit (17)
Elämänarvosi? Maailmankatsomuksesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halusitko lapsia?
En nyt mitenkään erityisen paljon ainakaan. Koin aika neutraalina asiana.
Ei kai tuo hirveän yleistä ole. Itse en ole ainakaan kyseisestä ilmiöstä ikinä kuullutkaan. Päinvastoin vanhemmuus muuttaa usein empaattisemmaksi ja kärsivällisemmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Elämänarvosi? Maailmankatsomuksesi?
Aika stereotyyppisen suomalaiset elämänarvot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fyysinen väsymys tekee tuota ihmiselle. Kunnon yöunet ja terveet elintavat niin elämä hymyilee. Tokihan voit olla myös masentumassa, mutta korjaa nyt elintavat eka, yleensä se auttaa jo pitkälle.
Tuo johtuu pitkälti väsymyksestä. Vaikka kärsivällisyys ja pinna on pidentynyt joo, mutta kaikki muu elämä perheen ja töiden jälkeen tuntuu ihan hiton raskaalta. Siinä missä ennen oli aktiivinen ja energinen niin nyt ei meinaa jaksaa edes ystävien kanssa pitää yhteyttä. Tämä kyllä johtuu myös kiristyneestä työelämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni aika usein vanhemmuus huonontaa ihmisiä. Käännytään sisäänpäin, on olemassa vain se oma pieni maailma, muut eivät kiinnosta ollenkaan. Ylpeillään sillä, kuinka on muututtu "paremmiksi", mutta käytännössä se ei näy mitenkään. Ei käytetä aikaa hyväntekeväisyyteen jne.
Voisin luetella vaikka kuinka monta esimerkkiä siitä, miten paljon empaattisempia velat ja lapsettomat ovat.
Itse olen yllättynyt siitä miten vähän sitä on muuttunut. Periaatteessa olen ihan sama kuin 25v kloppinakin. Nyt ikää 40v. Ehkä olen hieman ymmärtäväisempi ihmisiä kohtaan, näen paremmin sen sisäisen lapsen mikä jokaisessa on. Aika pieni muutos kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko masennusta? Surullista että koet lasten huonontaneen elämänlaatuasi. Toivottavasti kohtelet heitä silti hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuo hirveän yleistä ole. Itse en ole ainakaan kyseisestä ilmiöstä ikinä kuullutkaan. Päinvastoin vanhemmuus muuttaa usein empaattisemmaksi ja kärsivällisemmäksi.
Silloin jos lapset on enemmän kumppanin halu niin kyllä se sitä toista sitten vähän huonontaa ihmisenä kun ei hermot ja pääkoppa välttis sovi mihinkään lasten kasvatukseen eikä niitä olisi oikein halunnutkaan. Oma isäni tällainen joka on kännissä joskus ihan ääneen sanonutkin lasten olevan rasite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuo hirveän yleistä ole. Itse en ole ainakaan kyseisestä ilmiöstä ikinä kuullutkaan. Päinvastoin vanhemmuus muuttaa usein empaattisemmaksi ja kärsivällisemmäksi.
Silloin jos lapset on enemmän kumppanin halu niin kyllä se sitä toista sitten vähän huonontaa ihmisenä kun ei hermot ja pääkoppa välttis sovi mihinkään lasten kasvatukseen eikä niitä olisi oikein halunnutkaan. Oma isäni tällainen joka on kännissä joskus ihan ääneen sanonutkin lasten olevan rasite.
Tämä. Tämä olisi kuin omasta suusta. Väitän, että ihan olin oikeasti hyvä ihminen ennen lapsia. Olen välittänyt, auttanut ja jopa pelastanut. Nykyisin olen vain jatkuvasti vihainen, kärsimätön ja itsekäs. Lasten myötä elämänlaatu huononi ja siksi minä huononin ihmisenä. Vai tarkoittaakohan se sitä, että olenkin aina ollut perusteiltani huono ihminen ja pystynyt olemaan hyvä vain silloin, kun elämä on ollut miellyttävää? AP
Stressaava elämä paljastaa todellisen luonteesi. On helppoa hymyillä kun saa aina ajatella itseään, eikä tarvitse kantaa vastuuta muista. Kuitenkin aikuisuutta on ottaa vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kyllä tajua, miksi joku suostuu lapsiin vain, koska kumppani haluaa. Täysin väärin kumppania ja lapsia kohtaan ja loppujen lopuksi myös ihmistä itseään kohtaan. Ketä kohtaan AP muuten olet aggressiivinen, kylmä ja välinpitämätön? Kaikkia kohtaan? Perhettäsi kohtaan?
Lapsia tai ylipäänsä ketään muuta kuin itseään on kyllä turha syyttää siitä, että muuttuu huonommaksi ihmiseksi. Kyllä ihminen on ihan itse vastuussa omasta asenteestaan ja käytöksestään. Jos olet muuttunut k-pääksi, niin ite olet itsesi antanut sellaiseksi muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halusitko lapsia?
En nyt mitenkään erityisen paljon ainakaan. Koin aika neutraalina asiana.
Mielenkiintoista. Lapset kuitenkin muuttavat elämää niin paljon. Vaikeaa ajatella että olisi neutraali asia.
Alue: Aihe vapaa
Halusitko lapsia?