Tarvitseeko aikuisella aina olla joku harrastus?
Harrastin pitkään hevosia, omakin hevonen oli vuosia. Lapsesta aikuisuuteen hevoset olivat elämän sisältö ja tallilla vietettiin aikaa tuntikausia päivittäin. Sitten jouduin lopettamaan lapsien syntymän myötä, aika ja rahat ei enää riittäneet. Kärsin pitkään siitä etten enää voinut harrastaa rakasta lajia, mutta nyt olen vihdoin siinä pisteessä etten enää tunne tuskaa hevosettomuudesta. Mutta uutta harrastusta ei ole löytynyt. Hevosajoista tulee mieleen että harrastuksen pitäisi jotenkin olla todella intohimoinen. Mutta en ole löytänyt mitään niin kiinnostavaa. Tarvitseeko aikuisen enää löytää harrastusta johon voi uppoutua ihan täysillä?
Kommentit (12)
Aikuisilla harrastaminen ei yleensä edellytä valmentajasta tai opettajasta maksamista, joten aikuinen voi harrastaa hyvinkin edullisesti. Tässä mielessä aikuiset ovat hyvässä asemassa suhteessa lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisilla harrastaminen ei yleensä edellytä valmentajasta tai opettajasta maksamista, joten aikuinen voi harrastaa hyvinkin edullisesti. Tässä mielessä aikuiset ovat hyvässä asemassa suhteessa lapsiin.
Kuka on sanonut että lapsi tarvii maksetun valmentajan? Jos vanhemmat osaa jotain hyvin (urheilu, musiikki jne) voivat itse opettaa pitkään.
En tiedä harrastamisesta, mutta joku rutiini pitää olla mihin laittaa oman keskittymisensä päivittäin. Se voi toki olla mitä vaan, kunhan se ei ole tietokoneella istumista, vaan oikeaa tekemistä
On se kumma että tähänkin sitten tuli tuo rahakortti vaikka kyse taisi olla intohimosta.
Työ, harrastus, läheiset, ystävät, jne. Hyvähän se olisi, että aikuisella olisi jotain omaakin varsinkin lapsiperheissä. Lasten kautta eläminen on " vaarallista ".
Vierailija kirjoitti:
On se kumma että tähänkin sitten tuli tuo rahakortti vaikka kyse taisi olla intohimosta.
ja ne lapset...
Ei tietenkään. Ei useimmilla varmasti mitään ihmeempiä harrastuksia ole, varsinkaan kaupunkien ulkopuolella.
Itse olen viisikymppinen, ja vieläpä Helsingissä asun eli olisi mahdollisuuksia harrastaa, mutta ei mua ole koskaan aikuisena semmoinen kiinnostanut. Ulkoilutan koiraani, siinä tarpeeksi harrastusta, ja katselen elokuvia ja sarjoja telkkarista, luen myös. Kodin ulkopuolella ei huvita harrastaa mitään.
Ei kai se pakko ole, mutta mulla ainakin tulee helposti "paheet" siihen tilalle jos ei ole jotain järkevämpää...
Kyllä edes yksi harrastus. Liikunta on hyvä ja terveellinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään. Ei useimmilla varmasti mitään ihmeempiä harrastuksia ole, varsinkaan kaupunkien ulkopuolella.
Itse olen viisikymppinen, ja vieläpä Helsingissä asun eli olisi mahdollisuuksia harrastaa, mutta ei mua ole koskaan aikuisena semmoinen kiinnostanut. Ulkoilutan koiraani, siinä tarpeeksi harrastusta, ja katselen elokuvia ja sarjoja telkkarista, luen myös. Kodin ulkopuolella ei huvita harrastaa mitään.
Sinulla on hyvinkin noita harrastuksia.
Useimmat meistä eivät sillätapaa harrasta. Joidenkin mielestä viikoittainen hevosen kanssa puuhailu on harrastus, toisten mielestä rentouttavaa puuhastelua. Siitä tulee kuule rasite jos alkaa pakosta harrastamaan. Tunnen puolen tusinaa kovaa rokkasia, jotka tehneet rentouttavasta musiikkiharrasteestaan pakkopullaa. Pari kaveria paloi pohjaan eikä soittimiin enää koske. Älä ap ota paineita.
En tiedä mutta tunnen intohimoa ainakin toisinaan musiikin kuunteluun ja muukin hyvä taide kutsuu. Eikä pidä koskaan unohtaa hikihommia.