Esseen kirjoittamisesta

Aika paljon jää vaille...ainakaan arvosana ei tuu oleen kovin hyvä jos ees menee läpi. Riippuu tietenkin sisällöstä eli jos on tiukkaa asiaa tuo kaheksan sivua niin ehkä sitten..

t.ap

Jos vaatimus on 12, niin sanoisin että 10,5 sivua menis läpi. Riippuu tietysti kenelle sitä teet ja onko essee asiaa vai puutaheinää.

vähimmäismäärä on 10-11 sivua.



Yleensä sanotaan, että noin 15 prosentin vaihtelu suuntaan ja toiseen on ok. 15% 12 sivusta on kaksi sivua. Mitä pienempmi sivumäärä on annettu, sitä vähemmän siinä on tulkinnanvaraa.



Tunnettuja keinojahan on leventää marginaalia ja lisätä pistekokoa yhdellä. Sit kun tallennat tiedostosi pdf:ksi niin kukaan ei huomaa. Mut ota myös huomioon, että mitä vähemmän sä käytät tilaa, sitä vähemmän ehdit argumentoida asiaasi. Se argumentti on kuitenkin pääasia. Sulta odotetaan tietynlaajuista asiaa ja argumenttia.

Liukumavara yleensä sen 10% annetusta pituudesta kumpaankin suuntaan.



Yleensä fontista sun muusta on myös yliopistossa/laitoksella geneeriset asetukset, eli niiden kanssa ei voi enää hirveästi leikkiä.

Toivottavasti ei nyt ihan puutaheinää ole... :) En tiedä vastaanottajastan "lepsuudesta". Ensimmäistä kertaa hänelle esseetä väännän. Nainen on, nii tuntuu automaattisesti, että tiukka on. Tiedä sitten.



ap

T. ap

vaan yhdenvertaisuudesta. Jos kaikilta muilta odotetaan n. 12 sivua niin sitten odotetaan myös sinulta.

Muut osallistuvat luennoille ja tekevät tentin. Toiesen esseen olen tehnyt luentoja vastaavaksi työksi.



ap

Olen aikanaan opettanut yliopistossa ja arvostellut esseitäkin.



Määritelty pituus on siis yksi arvostelmaan vaikuttava tekijä, samoin tekstin palauttaminen määräaikana, ilman lisäajan kinuamista.



Viime kädessä sisältö kuitenkin ratkaisee arvosanan. Oppiaineessa, laitoksella tai tiedekunnassa voi olla ohjeita arvosteluun, mutta yleensä niitä voi soveltaa aika helposti. Tässä näkemykseni:



Jos teksti on abstraktimpaa kuin muiden kirjoittajien, ja poikkeuksellisen ansiokas, siitä voi antaa erinomaisen arvosanan.



Jos teksti on ansiokas ja abstrakti, päädytään lähelle erinomaista.



Jos teksti on ansiokas, muttei välttämättä kobin abstrakti arvosana läjähtää asteikon puolesta välistä.



Jos teksti on keskinkertainen, liikutaan jossakin asteikon alapäässä.



Jos tekstissä on sentään jotakin ideaa, niin sen voi hyväksyä, vaikka se on lyhyt.



Abstraktiutta sillään en välttämättä arvosta, mutta usein abstraktit tekstit ovat vaikeampia tuottaa ja hallita kuin konkreettiset. 12 sivua syvällistä pohdiskelua on suurempi työ kirjoittaa ja lukea kuin saman mittainen, pinnallinen kuvailu. Siksi se siis vaikuttaisi antamaani arvosanaan.



Ap, mieti nyt, jos vielä ehdit, saisitko tekstiisi sopimaan vielä jonkin näkökulman niin, ettei se vaikuta väkisin sinne ängetyltä. Ja sitten on vielä sekin mahdollisuus, että jos tekstisi on nykymitassaan erittäin hyvä kokonaisuus, niin sitä ei ehkä edes kannata tärvellä. Sitä ei vain välttämättä voi tietää, paljonko arvostelija rokottaa lyhyydestä.

Liukumavara yleensä sen 10% annetusta pituudesta kumpaankin suuntaan.

Yleensä fontista sun muusta on myös yliopistossa/laitoksella geneeriset asetukset, eli niiden kanssa ei voi enää hirveästi leikkiä.

Arial vie kuitenkin enemmän tilaa, kantsii käyttää sitä.

Sivuaineopintoja on tämä essee, enkä tarkalleen tiedä näitä asetuksia mitä pitää noudattaa. Teen siis pääaineopintojen vaatimusten mukaisesti.



ap

Olen aikanaan opettanut yliopistossa ja arvostellut esseitäkin.

Määritelty pituus on siis yksi arvostelmaan vaikuttava tekijä, samoin tekstin palauttaminen määräaikana, ilman lisäajan kinuamista.

Viime kädessä sisältö kuitenkin ratkaisee arvosanan. Oppiaineessa, laitoksella tai tiedekunnassa voi olla ohjeita arvosteluun, mutta yleensä niitä voi soveltaa aika helposti. Tässä näkemykseni:

Jos teksti on abstraktimpaa kuin muiden kirjoittajien, ja poikkeuksellisen ansiokas, siitä voi antaa erinomaisen arvosanan.

Jos teksti on ansiokas ja abstrakti, päädytään lähelle erinomaista.

Jos teksti on ansiokas, muttei välttämättä kobin abstrakti arvosana läjähtää asteikon puolesta välistä.

Jos teksti on keskinkertainen, liikutaan jossakin asteikon alapäässä.

Jos tekstissä on sentään jotakin ideaa, niin sen voi hyväksyä, vaikka se on lyhyt.

Abstraktiutta sillään en välttämättä arvosta, mutta usein abstraktit tekstit ovat vaikeampia tuottaa ja hallita kuin konkreettiset. 12 sivua syvällistä pohdiskelua on suurempi työ kirjoittaa ja lukea kuin saman mittainen, pinnallinen kuvailu. Siksi se siis vaikuttaisi antamaani arvosanaan.

Ap, mieti nyt, jos vielä ehdit, saisitko tekstiisi sopimaan vielä jonkin näkökulman niin, ettei se vaikuta väkisin sinne ängetyltä. Ja sitten on vielä sekin mahdollisuus, että jos tekstisi on nykymitassaan erittäin hyvä kokonaisuus, niin sitä ei ehkä edes kannata tärvellä. Sitä ei vain välttämättä voi tietää, paljonko arvostelija rokottaa lyhyydestä.

sitä, että työssä liikutaan niin yleisellä tasolla, ettei siinä sanota enää mitään oikeaa, vaan yleistä teksti on pelkää yleistä filosofointia. Abstraktiotason pitää kuitenkin kiinnittyä tiiviisti asiaan, reduktio ja deduktio pitää olla molempiin suuntiin ja näkyvissä.

terv. toinen yliopisto-ope, joka kyllä arvostelee kaikki essseet ja tehtävät myös suhteessa siihen, mitä sisältöjä niissä pitää osoittaa oppineensa. En siis perläkstään sitä, että joku kirjoittaa tyylikkään esseen, vaan myös sitä, onko siinä esseessä tarpeeksi asiaa. Se pituus on ohjeellinen NOIN-määritelmä (jota voi tulkita 10-15% sinne tai tänne), mutta ei se ole mikään itseisarvo eikä arvostelukriteeri sinänsä, se on vain tapa kertoa opiskelijalle, minkä kokoinen asiakokonaisuus hänen pitäisi siihen työhönsä ajatella.