Voiko keskitasoisesti tai heikosti koulussa menestynyt olla älykäs?
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Luulen että voi. Peruskoulu mittaa ulkoaoppimiskykyä, joka itselläni on huono. Pystyn pitämään kuitenkin laajoja kokonaisuuksia päässäni ja ratkoman tuon avulla ison kokoluokan ongelmia keskimääräistä merkittävästi paremmin. Tuon kyvyn avulla olen luonut itselleni ihan hyvän uran.
Lisäyksenä. Mensan testistä olen saanut keskimääräistä paremmat pisteet.
Kyllä.
Mun ka lukioon mennessä oli 5,6 ja yo-todistuksessa 6,5 ja C:n paperit.
Aikuisena, 30+v kaikissa työelämän palikkatesteissä olin 5% parhaimmiston joukossa. Olen ollut manageritehtävissä, myyntijohtajana, asiantuntijana jne. Puhun 5 kieltä vaikka koulussa arvosanat muissa kuin suomessa oli 5. Älyssä ei todellakaan ole ollut vikaa.
Olin vain villi ja levoton lapsena
Voi olla. Ei ehkä tiedä sitä itsekään, jos ei innostu opiskelusta.
Mulla on ÄO testattu, ja se oli 130. Olen nykyisin johtotehtävissä ja uralla menestynyt nuorelle iälle tosi korkealle.
Jouduin käymään 10-luokan, että pääsisin edes juuri ja juuri lukioon. Lukion vedin rimaa hipoen läpi ja amk:n keskiarvo oli 2,9. Nyt yritän päästä yliopiston maisterilinjalle tai ylempään ammattikorkeaan ihan vain siksi, että tarvitsen muodollisen pätevyyden. Tiedän kuitenkin, että opiskelusta tulee haastavaa taas. On aina tuntunut, että pitää tehdä kolminkertainen työ saman eteen, mitä muiden ja koen olevani aina jotenkin tyhmä. Olen ainostaan sitkeä, idearikas ja sosiaalisesti lahjakas päästäkseni eteenpäin.
Ei, koska koulussa menestyminen perustuu samoihin asioihin kuin älykkyystestit eli loogiseen päättelyyn ja hahmotuskykyyn.
8 ka ja C:n paperit ei ole heikko koulumenestys. Tämänhän sinä oikeasti halusit kuulla :)
Lukiossa ka. C? Kävitkö lukion Amerikassa? Suomessahan lukiossakin annetaan numerot.
Ei ihmisen tarvitse edes mikään koulutettu älykkö ollakaan.
Viisaus on se tavoittelemisen arvoinen asia. Ja se tulee sydämestä. Sitä ei saa koulusta eikä rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ÄO testattu, ja se oli 130. Olen nykyisin johtotehtävissä ja uralla menestynyt nuorelle iälle tosi korkealle.
Jouduin käymään 10-luokan, että pääsisin edes juuri ja juuri lukioon. Lukion vedin rimaa hipoen läpi ja amk:n keskiarvo oli 2,9. Nyt yritän päästä yliopiston maisterilinjalle tai ylempään ammattikorkeaan ihan vain siksi, että tarvitsen muodollisen pätevyyden. Tiedän kuitenkin, että opiskelusta tulee haastavaa taas. On aina tuntunut, että pitää tehdä kolminkertainen työ saman eteen, mitä muiden ja koen olevani aina jotenkin tyhmä. Olen ainostaan sitkeä, idearikas ja sosiaalisesti lahjakas päästäkseni eteenpäin.
Erikoista, sillä ÄO on suunniteltu ennustamaan nimenomaan koulumenestystä. Ei lukihäiriötä tai jotain muuta vastaavaa, joka selittäisi?
Voi olla, ettet vain ole löytänyt tapaa opiskella, joka sinulle sopisi. Youtubessa on paljon oppimista käsitteleviä videoita, m.m. alan asiantuntijoiden tekemiä, niistä voi hyvin saada vinkkejä joiden avulla opiskelusta tulee tehokkaampaa.
Mulla sama, mutta yliopistolla olikin täysiä vitosia! Ankaralla työllä pärjää esimerkiksi korkeakouluissa.
Voi tietysti. Toisilla voi olla (diagnosoimattomia) oppimisvaikeuksia ja toisia ei vain kiinnosta panostaa koulunkäyntiin enempää kuin on pakko.
Tietysti, elämä voi olla lapselle ja nuorelle monellakin tapaa niin kuormittavaa, harhaanjohdettua tai epämotivoivaa ettei se koulunkäynti kiinnosta, saatika siihen edes täysipainoisesti kykene - tai edes sen konseptin merkittävyyttä myöhemmällä elämälle tajua.
Älykkyyttäkin on niin monenlaista. Ja tarkoitatko älykkyydellä huippuälykkyyttä, keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä vai keskivertoälykkyyttä?
Peruskoulussa ja lukiossa en pärjännyt. Kun tuli armeijan aika ja pääsin vaiheiden kautta ruk kiin niin huomasin että oppiminen oli kiinni motivaatiosta ja opettajista. Ei ne koulun leidit osannu poikia opettaa, saati pitää kuria. Nyt itse opetan ja olen monta kloppia saanu muuttamaan elämänsä suunnan
Kotiläksyjen tekemisen lopetin 2.lk jälkeen. Äidinkielestä approbatur, koska käsi väsyi ja ei huvittanut. :D
Pitkästä matikasta e, vaikka en tehnyt ikinä mitään muistiinpanoja tai läksyjä. Reaalista e kaikki vastaukset fysiikkaa ja kemiaa. Sama homma muistiinpanojen ja läksyjen kanssa. AMK:n päättötyö ja parit labraraportit oli sitten pakko tehdä "omalla ajalla".
En tiedä oliko järkee vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttäkin on niin monenlaista. Ja tarkoitatko älykkyydellä huippuälykkyyttä, keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä vai keskivertoälykkyyttä?
Kun puhutaan joustavasta älykkyydestä eli raa'asta älykkyyden potentiaalista/suorituskyvystä niin nykytietämyksen mukaan tätä älykkyyttähän on vain yhdenlaista, ja sitä joko on tai ei ole. Sen sijaan harjaantunutta eli kiteytynyttä älykkyyttä - eli osaamista - voi olla monenlaista ja kaikkihan eivät voi osata kaikkea siitä yksinkertaisesta syystä ettei kaikilla ole aikaa tai tarpeeksi motivaatiota opetella kaikkea hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulussa ja lukiossa en pärjännyt. Kun tuli armeijan aika ja pääsin vaiheiden kautta ruk kiin niin huomasin että oppiminen oli kiinni motivaatiosta ja opettajista. Ei ne koulun leidit osannu poikia opettaa, saati pitää kuria. Nyt itse opetan ja olen monta kloppia saanu muuttamaan elämänsä suunnan
Hienoa! Kannustava, välittävä opettaja voi olla juuri se henkilö, joka auttaa oppilasta eteenpäin.
Eiköhän ainakin esim. presidentit Niinistö ja Stubb ole kohtalaisen älykkäitä, vaikka eivät mitään huippuoppilaita olleetkaan. Heitä vain kiinnostivat kouluikäisinä enemmän muut asiat. Ja myös Kimi Räikkönen on testattu keskimääräistä älykkäämmäksi, vaikkei koulussa pahemmin pärjännytkään.
Luulen että voi. Peruskoulu mittaa ulkoaoppimiskykyä, joka itselläni on huono. Pystyn pitämään kuitenkin laajoja kokonaisuuksia päässäni ja ratkoman tuon avulla ison kokoluokan ongelmia keskimääräistä merkittävästi paremmin. Tuon kyvyn avulla olen luonut itselleni ihan hyvän uran.