Oletteko avio tai avopuolisonne elämän rakkaus?
Ei seurustelukommentteja.
Vaan just te, jotka olette sitoutuneet tavalla tai toisella. Yhteinen koti, avioliitto tai lapsi.
Onko hän sanonut sen?
Onko muuten tullut selväksi et JUST SÄ oot se elämän suuri rakkaus?
Kommentit (16)
Kyllä ollaan. Avioiduttiin 4kymppisinä jo elämää nähneenä ja kokeneena. Yksi yhteinen lapsi on. On okt, vakityöt. Ei tarvi sanoa, sen näkee ja tuntee jo arjessa. Meillä on samanlainen arvomaailma. Uskallamme olla eri mieltä asioista, ilman, että toinen lyttää.
Ei ole sanonut. Exästään on sanonut niin
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sanonut. Exästään on sanonut niin
Mutta minulle hän taas on Ja tämä syö minut sisältä
Vierailija kirjoitti:
En, eikä hän minun.
Mikä vei teidät yhteen ja pitää siinä?
Ap
En tiedä. Eli ei ole sanonut juuri niin. Toisaalta me ei kumpikaan olla mitään lässyttäjiä, kerran todettu että tässä vois olla loppuelämän suhde ja sen enempää ei asiasta ole puhuttu. Teot kertovat enemmän.
Pari tyttöystävää ja 1 pidempi on-off hänellä ollut ennen minua, ei ole paljoa niistä kertonut. 25v kohta oltu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sanonut. Exästään on sanonut niin
Surullista. Miksi ihmeessä on sellaista sanonut?
Onko hän sinun?
Ap
On sanonut ja niin hän on minunkin elämäni rakkaus ja toista sellaista ei tule. Yhdessä 29 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sanonut. Exästään on sanonut niin
Surullista. Miksi ihmeessä on sellaista sanonut?
Onko hän sinun?
Ap
Sanoitkin jo... empatiani <3 ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sanonut. Exästään on sanonut niin
Surullista. Miksi ihmeessä on sellaista sanonut?
Onko hän sinun?
Ap
Hän on minun ensimmäinen aito rakkauteni.
Ei siis ole minulle sanonut exänsä olleen hänen suuri elämän rakkaus, vaan näin tämän hänen vanhoista somejulkaisuistaan. Kailotti netissä ja kasvotusten ilmeisesti tätä hänelle, mutta minulle ei koskaan ole sanonut niin tai erityisemmin puhunut julkisesti tms.
Kyllä olen.Hän on sanonut että olen se oikea ja itse ajattelen samoin.En voisi kuvitella elämääni ilman häntä.
Tuskin olen. Suhtautuminen on niin itsekästä, välinpitämätöntä ja kylmää.
On! Ja minä hänen. Tapasimme parikymppisinä ja menimme aika pian naimisiin. Nyt avioliittoa on takana jo kolmekymmentä vuotta ja viimeksi tänään ihmettelin kiitollisena, kuinka ihana ja minua aina tukeva mies minulla on.
Sä, siinä vaiheessa olisin kadonnut.
Kyllä. Vaan eipä hänellä ollutkaan kuin pari lyhytaikaista seksisuhdetta ennen minua. Oltiin teinejä kun alettiin seurustella.
Joskus alkuvuosina luulin niin. Nyt on selvinnyt, että hän on itse elämänsä suurin rakkaus. Itse en enää tiedä mitä rakkkaus on. Olkoon, näillä mennään.
En, eikä hän minun.