Lue keskustelun säännöt.
Miten pyyhkiä ihminen mielestä?
14.04.2024 |
Kyseessä eräs, jonka kanssa oli erittäin voimakas molemminpuolinen vetovoima, mutta molemmat mokasimme suhteen jo alkutekijöihin silkkaa lapsellisuuttamme. Tästä on jo reilusti yli 10 vuotta aikaa, mutta en saa henkilöä pois mielestäni, vaan ajattelen häntä edelleen joka päivä, oikeastaan koko ajan. En aktiivisesti ajattele, mutta hän on jatkuvasti ikään kuin takaraivossani.
Olen poistanut hänet puhelimestani ja somestani jo useita vuosia sitten, en seuraa häntä tms., olen lakannut käymästä paikoissa, joissa voisin törmätä häneen. Viimeksi kun sattumalta kuulin hänestä vuosia sitten, hän oli muuttanut toiseen maahan. En tiedä onko hän palannut takaisin eikä asia sinänsä kiinnostakaan.
Ongelma on se, että hänen jatkuva ajattelunsa pilaa elämäni. Varsinkin se ajatus, millaista elämäni hänen kanssaan olisi voinut olla. Se kun oli hetken aikaa ihan oikeasti tarjolla, mutta mokasin sen enkä kyennyt ottamaan tarjousta vastaan. Vertaan tätä kuviteltua elämää jatkuvasti todelliseen elämääni, ja päädyn jatkuvasti siihen, että tämä kuviteltu elämä hänen kanssaan olisi ollut parempi, se paras mahdollinen elämä, mitä olisi voinut olla. Elän kuin kahta elämää koko ajan, joista toinen on kuviteltu ja parempi. Sairasta, tiedän hyvin, mutta miten päästä tästä ajatuskuviosta, joka pilaa todellisen elämäni? Miten tuhota mielestä tuo ihminen ja kuvitelmaelämä, joka on todella vahva? Leffa Tahraton mieli kertonee tästä. Haluan hänet ihan oikeasti vihdoin täysin pyyhittyä pois mielestäni.
En ole myöskään kyennyt uuteen suhteeseen hänen jälkeensä, koska kukaan ei yksinkertaisesti enää tunnu miltään häneen verrattuna, ei millään mittarilla. Tämä on surkeaa, mutta mitä tässä voi tehdä? Onko joku kokenut vastavaa ja päässyt silti eteenpäin?
Kommentit (14)
Lopeta ajattelu ja ainakin pitkien tarinoiden kirjoittelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapeutti osaa auttaa, ihan oikeasti
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti osaa auttaa, ihan oikeasti
En usko terapioihin. Uskon vertaistukeen ja ihan tavallisten ihmisten neuvoihin.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta ajattelu ja ainakin pitkien tarinoiden kirjoittelu.
Mutta miten se ajattelu lopetetaan, sitähän tässä kysyin? Ei se ihan sillä lopu, että sanotaan, että lopeta ajattelu. Eikä tuo tarina nyt niin pitkä edes ollut.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti osaa auttaa, ihan oikeasti
En usko terapioihin. Uskon vertaistukeen ja ihan tavallisten ihmisten neuvoihin.
-tämä siis ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa erosta monta vuotta ja uudessa suhteessa ollut jo vuosia silti eksään liittyviä asioita vaivaa mieltä siinä määrin välillä tuntuu että, itsari on ainoa keino unohtaa ne asiat. Terapia ei ainakaan tässä auta koska pitäisi selvittää asioita ja minulta varastettiin ei rahallisesti mutta tunne arvolta tärkeitä esineitä joita en laillisin keinoin häneltä takaisin olisi silloin aikoinaan saanut joten yrittänyt hyväksyä tilanteen mutta se vaan ei onnistu. Keskustelu apua saanut aikoinaan mutta kuten sanottua ei auta tässä. Jos kysyjällä on sama tilanne voi olla ettei mitään ole tehtävissä tämän elämän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta ajattelu ja ainakin pitkien tarinoiden kirjoittelu.
Miksi pitäisi lopettaa kirjoittaminen? Miksi ei saisi kysyä neuvoa ja hakea apua? Miksi se häiritsee sinua?
Miten se ajattelu lopetetaan?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän samanlainen tilanne, mutta en enää mitenkään ehdi tiivistää sitä tähän parissa minuutissa.
Sitkeästi vain, joka kerta kun saat itsesi kiinni hänen tai häneen liittyvien asioiden ajattelusta, niin siirrät vaan ajatuksesi jonkun toisen aiheen pariin. Ja tuota toistat aina kun muistat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitkeästi vain, joka kerta kun saat itsesi kiinni hänen tai häneen liittyvien asioiden ajattelusta, niin siirrät vaan ajatuksesi jonkun toisen aiheen pariin. Ja tuota toistat aina kun muistat.
Juuri tällaisia neuvoja kaipaan, kiitos tästä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta ajattelu ja ainakin pitkien tarinoiden kirjoittelu.
Miksi pitäisi lopettaa kirjoittaminen? Miksi ei saisi kysyä neuvoa ja hakea apua? Miksi se häiritsee sinua?
Miten se ajattelu lopetetaan?
-ap
Ajattelu loppuu vasta kun elämä loppuu (siis tavalla tai toisella) tähän tulokseen itse tullut. Riippuu tietty mihin tilanteeseen toinen ihminen liittyy jos eroon ne ei välttämättä unohdu koskaan. Joku asia voi palauttaa asian aika ajoin mieleen. Erään ystävän eksän menehtyminen ja asiaan liittyvät keskustelut toi mieleen oman eksän ja ikävät asiat. Tietysti kaikki merkkipäivät ja sellaset voivat muistuttaa. Ei ole helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta ajattelu ja ainakin pitkien tarinoiden kirjoittelu.
Mutta miten se ajattelu lopetetaan, sitähän tässä kysyin? Ei se ihan sillä lopu, että sanotaan, että lopeta ajattelu. Eikä tuo tarina nyt niin pitkä edes ollut.
-ap
Miten pitkää ajattelit?
Koita kääntää ajattelusi voimavaraksi.
Eikö kukaan osaa auttaa?