Oletteko muistaneet kysyä teidä teini-ikäisiltä että mitkä oli heidän nostalgisimmat muistot 80-luvulta
Vai vieläkö on trendikästä että 13-19 vuotiaat nostalgisoi voimakkaasti kasaria ja haluavat elävät uudelleen lapsuutensa 80-luvun huumaa kuten oli vielä teini-ikäistem keskuudessa muotina tuossa neljä vuotta sitten?
Kommentit (15)
Kuinkas mun teini haikailisi kasaria kun äitinsä oli lapsi silloin?
Olin itse teini 90-luvulla. Nyt olen nelikymppinen. Lapset syntyneet -10 -luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkas mun teini haikailisi kasaria kun äitinsä oli lapsi silloin?
Samanlailla kun ne teinit haikailivat kasaria neljä vuotta sitten ja halusivat Stanger Thingsin myötä elää uudelleen nostalgista lapsuuttaan 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Olin itse teini 90-luvulla. Nyt olen nelikymppinen. Lapset syntyneet -10 -luvulla.
Olitko j ännätyttö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse teini 90-luvulla. Nyt olen nelikymppinen. Lapset syntyneet -10 -luvulla.
Olitko j ännätyttö?
En, olin ujo. Eivät ne villit pojat edes vilkaisseet 🥺
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkas mun teini haikailisi kasaria kun äitinsä oli lapsi silloin?
Samanlailla kun ne teinit haikailivat kasaria neljä vuotta sitten ja halusivat Stanger Thingsin myötä elää uudelleen nostalgista lapsuuttaan 80-luvulla.
Itse pidän vääränä sitä että 80-lukua yritetään myydä nostalgialla noin 13-19 vuotiaille "heidän lapsuutenaan" koska se kasari oli minulle omaa varhaislapsuutta.
Nyky-nuorilta pitäisi kietää 80-luvun nostalgisointi. Ihmiskunnan hienoin ajanjakso länsimaissa, sinne ei mielensäpahoittajia ja woke-porukoita kaivata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkas mun teini haikailisi kasaria kun äitinsä oli lapsi silloin?
Samanlailla kun ne teinit haikailivat kasaria neljä vuotta sitten ja halusivat Stanger Thingsin myötä elää uudelleen nostalgista lapsuuttaan 80-luvulla.
Itse pidän vääränä sitä että 80-lukua yritetään myydä nostalgialla noin 13-19 vuotiaille "heidän lapsuutenaan" koska se kasari oli minulle omaa varhaislapsuutta.
Tervetuloa kulttuurisen apropriaation uhrien kerhoon.
Parempi sekin kuin käyttää millenniaalia synonyyminä teini-ikäiselle. 2010-luvulla sai ihmetellä että milloin oli kyse Y-sukupolvesta ja milloin alle 19 vuotiaista.
Ymmärrän kyllä että 1980-luvun lapsuutta ihannoidaan. Silloinen lastenkulttuuri oli tosi runsasta ja monipuolista: pihaleikkejä, metsäleikkejä, salapoliisileikkejä, kummitusjuttuja ja mielikuvitusseikkailuja. Me lapset järjestimme myös ihan keskenämme leivontakerhoja ja askartelukerhoja, milloin mitäkin. Kävimme katsomassa hevosia talleilla ja ulkoiluttamassa naapurin koiraa. Varsinkin kesällä olimme aamusta iltaan leikkimässä ulkona, välillä piti vain käydä kotona syömässä.
Aikuisten kulttuurikin oli ehkä hieman lapsellista 1980-luvulla.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kiitos kun palautat traumat ja levität suolaa haavoihin muistuttamalla siitä kuinka poltin sillat teinin kanssa koska tämä väitti olleensa lapsi 80-luvulla ja minä sanoin että hän ei ollut koska on syntynyt vasta 2000-luvulla. Pariin vuoteen ei olla puhuttu.
Täytyy olla ikää lähemmäs viisikymmentä, ennen kuin on muistoja 80-luvulta!
Faith kirjoitti:
Ymmärrän kyllä että 1980-luvun lapsuutta ihannoidaan. Silloinen lastenkulttuuri oli tosi runsasta ja monipuolista: pihaleikkejä, metsäleikkejä, salapoliisileikkejä, kummitusjuttuja ja mielikuvitusseikkailuja. Me lapset järjestimme myös ihan keskenämme leivontakerhoja ja askartelukerhoja, milloin mitäkin. Kävimme katsomassa hevosia talleilla ja ulkoiluttamassa naapurin koiraa. Varsinkin kesällä olimme aamusta iltaan leikkimässä ulkona, välillä piti vain käydä kotona syömässä.
Aikuisten kulttuurikin oli ehkä hieman lapsellista 1980-luvulla.
Taitaa aika ola kuvannut muistot. Noi luettelemasi asiat oli ihan normaaleja omille 2000 luvun lapsilleni. Heillä ei ollut sitä väkivaltaa mitä 80-luvula oli. Eikä juoppoja, tupakointia, kiusaamista, levottomuutta, köyhyyttä mitä 80-luvulla oli.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Ymmärrän kyllä että 1980-luvun lapsuutta ihannoidaan. Silloinen lastenkulttuuri oli tosi runsasta ja monipuolista: pihaleikkejä, metsäleikkejä, salapoliisileikkejä, kummitusjuttuja ja mielikuvitusseikkailuja. Me lapset järjestimme myös ihan keskenämme leivontakerhoja ja askartelukerhoja, milloin mitäkin. Kävimme katsomassa hevosia talleilla ja ulkoiluttamassa naapurin koiraa. Varsinkin kesällä olimme aamusta iltaan leikkimässä ulkona, välillä piti vain käydä kotona syömässä.
Aikuisten kulttuurikin oli ehkä hieman lapsellista 1980-luvulla.
Taitaa aika ola kuvannut muistot. Noi luettelemasi asiat oli ihan normaaleja omille 2000 luvun lapsilleni. Heillä ei ollut sitä väkivaltaa mitä 80-luvula oli. Eikä juoppoja, tupakointia, kiusaamista, levottomuutta, köyhyyttä mitä 80-luvulla oli.
Kasari oli kaikinpuolin parempi vuosikymmen kuin 2000-luku. Meillä oli hauskaa.
Tv:ssä tuli elokuva jossa laulettiin "Orgasmo!" epävireisellä äänellä. Se syövytti korvani, en ole toipunut vieläkään.