Minkä kokoisena uskallat riisuutua uuden miehen edessä?

Jos taas on kiinnostunut toisesta oikeesti niin tottakai jännittää varmasti oli kroppa millainen hyvänsä.

En ole uskaltanut koskaan kokeilla..



Ap.

Ennen nykyistä miestäni olin kokoa S-M. Normaali vartaloinen siis, pömpöttävä vatsa on kyllä aina ollut. Se on ollut ainoa asia mitä häpesin, kun uuden tuttavuuden tapasin.

Tuon kokoinen olin myös tavatessani nykyiseni.. Nykyään lasten jälkeen olen kokoa L-XL. Tämän kokoisena en kehtaisi uudelle tuttavuudelle näyttäytyä ilman vaatteita, mutta nykyinen siihen on vuosien aikana jo tottunut...

mutta toisaalta miten tyhmänä minä sitä tyyppiä oikein pitäisin, jos pelkäisin että hän kauhistuu kun näkee minut alasti. Johan se on nähnyt vaatteet päällä ja ilmeisesti ihan kiinnostunut ollut niinkin, jos kerran vaatteiden vähennysasteelle ollaan päästy. (Olen siis sen verran isokokoinen vaatteet päälläkin, ettei missään tapauksessa voi normaalijärkinen ihminen olettaa että olisin aivan mallin mitoissa ilman vaatteita.) :D Enemmän jännittäisi esim. sokkotreffit tai jos vaikka netissä on tutustuttu, niin se ensimmäinen irl-tapaaminen.

Sitä lähinnä mietin, että vaikka näytänkin ehkä suht. normaalikokoiselta, niin ilman vaatteita reidet on paksut ja mahassa löllöä, tisseilläkään ei palkintoja voiteta.. Mitä sitten tapahtuu? Lähteekö mies käveleen, että "kiitos, mutta ei kiitos.."

Olen siis sen verran isokokoinen vaatteet päälläkin, ettei missään tapauksessa voi normaalijärkinen ihminen olettaa että olisin aivan mallin mitoissa ilman vaatteita.

Sitä lähinnä mietin, että vaikka näytänkin ehkä suht. normaalikokoiselta, niin ilman vaatteita reidet on paksut ja mahassa löllöä, tisseilläkään ei palkintoja voiteta.. Mitä sitten tapahtuu? Lähteekö mies käveleen, että "kiitos, mutta ei kiitos.."

Olen itse kokoa L-XL ja ihan tyytyväinen kroppaani. En niin, ettenkö mitään muuttaisi, mutta sen verran, etten jaksa tehdä asian eteen mitään. :D Löytyy reittä, vatsaakin vähän, mutta kuitenkin muotoja ja rintaakin; en siis ole mikään omenavartalo, vaan ihan hyvin muodostunut. Ei sillä että sitten omenavartalossa mitään vikaa olisi; minä vaan olen opetellut tykkäämään omastani. :)

Kyllä mä näen sitäpaitsi niin, että jos miehen kanssa ollaan riisumisasteelle edetty, niin jo minun täytyy olla sen verran ihastunut - vaikka sitten olisikin yhden illan juttu, mutta jotenkin meidän täytyy miehen kanssa toisiamme miellyttää juttujenkin tasolla, eikä vain poimita toisiamme taksijonosta. Mä vain ajattelen, että siinä vaiheessa hän haluaa nimenomaan minua; ei mallivartaloista, vaan minua. Koska ihan samoin mä ajattelen: minä olen valinnut sen miehen, koska hän on kaikkinensa mua jollain lailla miellyttänyt, ja kyllähän mäkin hänen kokoluokan (siis vartalon...) olen nähnyt jo vaatteet päällä, mikään sieltä alta paljastuva ei voi yllättää. Ja vaikka se ei sitten olisi esim. mikään kireä paketti, niin mun valitsema kuitenkin ja kelpaa mulle sellaisena kuin on. :)

Pään sisäisiä juttujahan nämä on, eikä ainakaan omalle kohdalleni ole koskaan sellaista urpoa sattunut, että ainakaan ääneen möläyttäisi epätyytyväisyytensä vartalooni, päinvastoin.

Mutta tärkeintä on hyväksyä itse itsensä, kiloineen ja möykkyineen. Koska naisen vartalo se on kuitenkin, ja sitähän ne miehet haluaa. ;) Olet kiinnostava sellaisena kuin olet, anna miehen tutustua sinuun, vartaloosi, älä häpeile ja peittele. Mä rakastelen mielelläni vaikka valot päällä ja nautin katseista vartalollani, vaikka satavarmasti tiedän, ettei se mikään täydellinen ole. Se on kuitenkin mun ja mulle rakas, enkä mä suostu sitä häpeämään. :)

mikään timmi, ja rinnatkin aika kovia kokeneet viiden lapsen imetyksestä yms.

Kyllähän se ihteä jänskätti se eka kerta ilman vaatteita, varsinkin kun toinen hoikka, mutta ei ikinä koskaan kultani ole kiloistani ja löllöistäni valittanut eikä "pahalla silmällä" katsonut. Näköjään se on niin että kun toisesta ihmisestä oikeasti välittää niin ei niillä ulkoisilla asioilla niin merkitystä.

Eli pullea. En varsinaisesti harrastanut yhden yön juttuja, mutta uusissa suhteissa kyllä häpesin itseäni :(



Laihdutin sitten 18 kiloa, ei se helppoa ollut mutta itsetuntoni palasi.

54kg 164cm ja kokoa 36 niin ei hävettänyt yhtään. Sain paljon kehuja.

168 cm ja noin 85 kiloa. Olin sitä ennen painanut 55kg. Joten tuon muutoksen jälkeen olin aika arka vartaloni suhteen, häpesin vartaloani, enkä mennyt edes uimahalliin tai rannalle.



Tosin olin kovin nuori, vähän yli 20-vuotias, joten huono itsetunto johtui siitäkin.

ja raskausarpia. Itse ole 173/58 ja olen nähnyt inhon miehen katseessa kun olin alasti.

Tosin en harrasta yhden illan juttuja. Kokoni on vaihdellut 38 - 44. Jos ei kehtaa riisua, ei ole vielä seksin aika. Jos mies haluaa sun kanssa seksiä ennen riisumista, niin kokosi on hänelle sopiva riisumisen jälkeenkin.

Jos olen päättänyt harrastaa seksiä jonkun kanssa, niin mitä väliä. Silloin otetaan sitä, mitä halutaan ja mies ottaa sen, mitä saa.

Ei kukaan mieskään ole mitenkään kaunis alasti.