Etätyövastaisuus ahdistaa
Minua ahdistaa yhden päällikkötason henkilön etätyövastaisuus. Teen etätyötä osan viikosta. Näin säästän noin 1.5 tuntia päivässä kulkemisissa ja saan myös keskityttyä aavistuksen paremmin. Reilu tunti on ns. hukkaa (bussissa istumista, odottamista, vajaa puoli tuntia kävelyä eli sinänsä ok). Teen usein myös plussatunteja.
Vanhempana olen tyytyväinen perheen kannalta etätyömahdollisuuteen. Mutta kuulen päässäni aina tuon yhden henkilön negatiiviset sanat etätyöstä ja tunnen tekeväni jotain väärin, vaikka teen aina niin hyvin ja tehokkaasti kuin vain pystyn.
Ikään kuin ikinä ei olisi riittävän hyvä vanhempi tai alainen tai kollega tai itsestään huolehtiva kansalainen. Aika on aina jostain pois. Aina on jostain tingittävä, mitä tekeekin. Yöunesta, vanhempana toimimisesta, liikunnasta tai kollegoiden näkemisestä.
Kommentit (2)
No on vastaavaa. Kuulostaa todella tutulta. Oma esimies käyttäytyy aina passiivisaggressiivisesti kun on etänä, vaikka se on täysin sallittua firman politiikassa.
Ja täsmälleen samat ajatukset, aina huono omatunto vaikka etänä saan tehtyä vähintään yhtä paljon kuin toimistolla. Matkoissa säästän vaan etänä toista tuntia ja saan paljon paremmat yöunet.
Muilla vastaavaa?