Onko mahdollista olla sisäisesti tyhjä?

Sisäisellä tyhjyydellä tarkoitan tarpeiden, motivaation tms. puutetta. Olen yrittänyt löytää itsestäni jotain esim. olemalla tekemättä mitään, ajatuksena että jos ei ole ulkoisia häiriötekijöitä niin sitten sisältä nousisi jotain "elinvoimaa" joka olisi ajatukseni mukaan piilossa olettamieni sijaistoimintojen takana. Mutta sitten huomaankin olevani sisältä "tyhjä".

Siitä pääsenkin siihen, että olenko aina ollut näin mutta aiemmin en ole huomannut sitä, koska arkeni on ollut täynnä ärsykkeitä joihin olen identifioinut itseni luullen, että olen sitä. Mutta todellisuudessa se onkin ollut ulkoinen ärsyke jonka lakkaaminen on saanut minut tajuamaan että oikeastaan minuuteni on reaktioita ulkoisiin ärsykkeisiin, eli ei sijaitse minussa itsessäni, vaan tilanteissa minun ulkopuolella.

Onko jollain samankaltaisia ajatuksia? Voiko oleminen olla luontaisesti pysähtynyttä?