Palaako Haavisto kansanedustajaksi tämän ruljanssin jälkeen?

Kannattajilleen tyypillisen maanantain saikun saattaa ottaa, mutta tiistaina lienee rivissä taas.

Saa nähdä mitä meinaa 6 vuoden päästä.

Voiko entinen pressa palata kansanedustajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Kannattajilleen tyypillisen maanantain saikun saattaa ottaa, mutta tiistaina lienee rivissä taas.

Yksi huilipäivä Pekalle suotakoon.

Pekka pääsee järjestämään rasvaisen liukkaita ökybileitä miljoontalossaan. Kutsuuko jälkipuintiin vihervassarit jotka pettivät viime metreillä ? Voivoi sentään kun pitäs pysyä yhtenäisenä. Siksikö Pekka ei menny avajaisiin kun oli selvillä mitä äänestävät? Just siksi ja Pekka kun olis äänestänyt kyllä. Piti sepittää että piti olla siellä ja siellä 

"Vuoden 2022 suurlähettiläspäivien puheet on pidetty. Esillä oli vahvasti Suomen Nato-jäsenyys.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kysyi, mitkä tekijät johtivat meidät hakemaan Naton jäsenyyttä. Hän kertoi itse arvioineensa asiaa viiden tekijän kautta. Niiden joukossa ei ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Tässä Haaviston perusteet ovat, omien reunahuomautuksieni kera:

Ensinnäkin: Venäjä on nyt selvästi valmiimpi ottamaan entistä suurempia riskejä verrattuna aiempiin konflikteihin esimerkiksi Georgiassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Tämä on totta. Suomen turvallisuutta Venäjä ei kuitenkaan uhannut.

Toiseksi: Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti sen kykenevän painostamaan yhtä naapurimaataan keskittämällä yli 100 000 sotilasta rajalle ilman yleistä liikekannallepanoa. Venäjä määrittelee toimensa edelleen erityisoperaatioksi, ei vielä sodaksi.

Tämä ei koskenut Suomea. Meihin ei kohdistunut mitään sotilaallista uhkaa.

Kolmanneksi: Näimme jo sodan alussa Venäjällä löysää puhetta epäkonventionaalisten aseiden, kuten ydin- ja kemiallisten aseiden, käyttöön liittyen. Suomella on vahvat puolustusvoimat, mutta on perusteltua kysyä, millaisella yhteistyöllä parhaiten vastaisimme epäkonventionaalisten aseiden uhkaan.

Niiden uhkaan voi vastata siten, että ei hanki tällaisia aseita eikä kuulu sotilasliittoon, jonka asearsenaaliin niitä kuuluu.

Neljänneksi: Myös sodalla on säännöt. Emme voi hyväksyä kansainvälisen lain vastaisia hirmutekoja siviilejä kohtaan, joita nyt Ukrainassa on nähty. Tuemme sitä, että sotarikokset selvitetään mm. kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n ja YK:n toimesta.

Ei liity Nato-jäsenyyteen. Liittoutumattoman maan on mahdollista jopa johdonmukaisemmin puolustaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta.

Viidenneksi: Venäjän yhtenä vaatimuksena Ukrainalle ja lännelle on ollut, ettei Nato saisi laajentua. Meillä on omassa turvallisuuspolitiikassamme ollut niin sanottu Nato-optio ajatus, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa Nato-jäsenyyttä arvioidaan uudelleen. Emme halunneet, että joku päättää puolestamme tämän option olemassaolosta ja käytöstä.

Venäjän politiikka ei muuttunut viime vuoden lopulla. Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille Joe Bidenin puhelinsoitoilla Sauli Niinistölle 13.12.2021 ja 18.1.2022."

https://www.paavovayrynen.fi/2022/08/23/onkohan-meidan-rikottava-suhteemme-myos-kiinaan/

Presidentinvaalit käydään sodan varjossa https://www.paavovayrynen.fi/2024/01/17/presidentinvaalit-kaydaan-sodan…

Vierailija kirjoitti:

"Vuoden 2022 suurlähettiläspäivien puheet on pidetty. Esillä oli vahvasti Suomen Nato-jäsenyys.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kysyi, mitkä tekijät johtivat meidät hakemaan Naton jäsenyyttä. Hän kertoi itse arvioineensa asiaa viiden tekijän kautta. Niiden joukossa ei ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Tässä Haaviston perusteet ovat, omien reunahuomautuksieni kera:

 

Ensinnäkin: Venäjä on nyt selvästi valmiimpi ottamaan entistä suurempia riskejä verrattuna aiempiin konflikteihin esimerkiksi Georgiassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Tämä on totta. Suomen turvallisuutta Venäjä ei kuitenkaan uhannut.

 

Toiseksi: Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti sen kykenevän painostamaan yhtä naapurimaataan keskittämällä yli 100 000 sotilasta rajalle ilman yleistä liikekannallepanoa. Venäjä määrittelee toimensa edelleen e

Loogisuus/rehellisyys ei ole Pekka Haaviston vahvuus... eikä Cai-Göran Stubbin.

Kansanedustajan homma on tavallaan vähän resurssien tuhlaamista hänen kohdallaan. On niin terävä näissä ulkopoliittisissa kysymyksissä, että ehkä täytyisi olla jossain korkeammassakin virassa. Varmaan kelpoisuusehdot ei täyty vaikkapa suurlähettilään hommaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vuoden 2022 suurlähettiläspäivien puheet on pidetty. Esillä oli vahvasti Suomen Nato-jäsenyys.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kysyi, mitkä tekijät johtivat meidät hakemaan Naton jäsenyyttä. Hän kertoi itse arvioineensa asiaa viiden tekijän kautta. Niiden joukossa ei ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Tässä Haaviston perusteet ovat, omien reunahuomautuksieni kera:

 

Ensinnäkin: Venäjä on nyt selvästi valmiimpi ottamaan entistä suurempia riskejä verrattuna aiempiin konflikteihin esimerkiksi Georgiassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Tämä on totta. Suomen turvallisuutta Venäjä ei kuitenkaan uhannut.

 

Toiseksi: Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti sen kykenevän painostamaan yhtä naapurimaataan keskittämällä yli 100 000 sotilasta rajalle ilman yleistä liikekanna

Siksi kumpi tahansa heistä on sopiva jatkamaan Niinistön tuhotöitä. Arpokaa - "VASTUU" on teidän!

Pekka, kun ei siitä edelleenkään pressaa tule, voisi viimein opiskella itselleen ammatin ja mennä oikeisiin töihin.

Sateenkaariväen kauhuelokuva : Haavisto palaa kotiin.