Eilinen vaaliväittely

Ei.

En.

Katsoin kyllä ja pidin.  Eri asia on, että ei siitä kyllä mitään irti saanut.  Mutta henki oli miellyttävä.  Olen tähän asti hyväksynyt ainoastaan Haaviston näistä kahdesta, mutta nyt ilahduin Stubbin ottamasta uudesta tyylistä, jossa hän istuu rennosti aloillaan ja katsoo kiinteästi ja rauhallisesti (jopa raukeasti, hih!) väittelykumppaniinsa.  Se on tietysti näyttelemistä, mutta taitoa sekin vaatii ja hyvin näytteli!

Stubbin ei mielestäni tarvitsisi joka kerta tuoda esiin sitä, kuinka paljon Haavistoa arvostaa.  Haaviston järkähtämättömästä asiassa pysymisestä voi lukea, että hänkään ei välittäisi tällaisesta  olalle taputtelusta.  Luulen, että se voi tuntua hiukan alentavaltakin.  Toisaalta Haavisto tietysti tahtoo keskittyä vain ja ainoastaan asiaan ehtiäkseen puhumaan mahdollisimman paljon asioista ja näin osoittaakseen paremman tietämyksensä.

Kumpaakaan ei tarvitse presidenttinä hävetä, mutta yhä olen sitä mieltä, että Haavistolla on iän ja kokemuksen tuomaa viisautta verrattuna Stubbiin.  Jollain tavalla Haavisto on myös presidenttimäisempi, kun Stubb sopisi johonkin muuhun, kansainväliseen tehtävään.

- Hippunen -