Eikö teistä kukaan tiedä laitetaanko lapsille vielä amalgaamipaikkoja?

Ei lapsille, eika aikuisille.

Nykyään käytetään muovia tai sitten keraamisia paikkoja (jälkimmäiset ovat hyvin kalliita).

Missä päin Suomea muka käytetään "metallipaikkoja" vielä?

Mitäs ne nykyajan metallipaikat sitten oikeen on?

http://www.biohammas.fi/palvelut.php?palv_id=1&lang=fin

Muovipaikka oli heilunut poskihampaassa laitostaan lähtien (15 vuotta), hammaslääkäri katsoi ettei muovipaikka pysy siinä ja vaihtoi amalgaamiseen.

Kun on kestävämpi kuin muovi.

mulla on yks ihan uus amalgaami takahampaassa - muovi ei siinä pysynyt



lapsista en tiedä, nykyisin ei myöskään porata hampaita niin isoreikäisiksi kuin ennen, et ehkä muovit pysyy suussa

Amalgaami on sattumalta keksitty suun olosuhteissa kovettuva elohopean (Hg), hopean (Ag), kuparin (Cu), tinan (Sn) ja sinkin (Zn) seos. Paikka – aineena se on ympäri maailmaa laajasti käytetty hyvän kestävyytensä ja halpuutensa vuoksi. Amalgaami korrodoituu ja samalla laajenee iän myötä, lisäksi materiaali ei kiinnity hammaskudokseen eikä se ole esteettinen.

Norja on kieltänyt amalgaamin käytön 1.1.2008 ja Ruotsi 1.7.2009. Biohampaassa emme käytä tätä materiaalia!



Yhdistelmämuovit (Ym) ovat tällä hetkellä vielä eniten käytetty paikkamateriaali sen kohtuullisen hyvän kudosystävällisyyden, esteettisyyden ja kulutuskestävyyden vuoksi. Haittapuolena on niiden värjäytyvyys esim. kahvin ja teen vaikutuksesta, koska yhdistelmämuovin muovinen polymeerimatriisi sitoo nesteitä ja värjääntyy . Tähän polymeerimatriisiin on sitten kiinnittyneinä erilaisia keraamisia partikkeleita valmistajasta riippuen, kuten piitä, bariumia tai strontiumlasia tai zirkoniumoksidia, joiden tarkoituksena on parantaa muovin kovuutta ja kestävyyttä ja vähentää kovettumiskutistumista sekä lämpölaajenemista. Ym:n kovettumiskutistuminen laittaa hampaan ja paikan välisen sauman alttiiksi reikiintymiselle. Ajan myötä Ym:t hajoavat vähitellen kemiallis- biologisena hajoamisena sekä fysikaalis-mekaanisena kulumisena. Lisäksi pureskelu voi irrottaa paikasta pieniä partikkeleja. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niiden uskota aiheuttavan mainittavaa akuutin tai kroonisen myrkkyvaikutuksen riskiä potilaalle (Kunskapcenter för dentala material, KDM). Yleisimmät ongelmat ovatkin yliherkkyys l. allergiset vaikutukset vapautuville aineille sekä voimakkaan purennan aiheuttama paikkojen kuluminen, joka voi johtaa purennallisiin ongelmiin. Hyvä täytteen kovetus vähentää kuitenkin haitallisten aineiden vapautumista ja kemiallisen sekä fysikaalisen hajoamisen mahdollisuutta.



Kultaa on käytetty hammashoidossa jo paljon ennen amalgaamin keksimistä, koska sitä pehmeänä metallina oli helppo käsitellä. Jotta kullasta saadaan kovempaa, lisätään siihen muita metalleja ( esim. palladiumia, platinaa, hopeaa, kuparia, galliumia, kromia, kobolttia, nikkeliä, indiumia, iridiumia, tinaa tai vanadiinia ), riippuen käyttötarkoituksesta, (paikka, kruunu, silta). Tästä seuraa materiaalin korrodoituminen suun olosuhteissa.



Keramia on sekoitus maasälpää (kivilajeja muodostava yleinen kivennäisryhmä), kvartsia ja alumiinioksidia. Maasälpä kostuu kaksoissilikaateista (alumiini ja joko kalium, natrium tai kalsium). Maasälpää on lukuisissa kivilajeissa, esim.graniiteissa. Silikaattimatriisiin on sitten kiinnitetty leusiitti- (kaliumin, maasälvän ja lasin seos ) / alumiinisilikaatti - kristalleja vahvistamaan posliinin rakennetta. Keraamiset eli posliinipaikat, kruunut tai sillat ovat niin biologisilta kuin fysikaalisilta ominaisuuksiltaan lähinnä omaa hammasta. Keraaminen paikka kestää suun vaativissa olosuhteissa hyvin eikä siitä irtoa ja imeydy elimistöön haitallisia aineita. Keramia onkin hyvä vaihtoehto potilaille, joilla on allergista taipumusta. Paikka ei aiheuta mekaanisia jännityksiä, sen lämpölaajeneminen on oman hampaan luokkaa, jolloin myös hampaan ja paikan välinen sauma kestää hyvin. Paikkaan / kruunuun saadaan lasinkirkas pinta, jolloin sitä on vaikea erottaa omasta korjaamattomasta hampaasta. Keraaminen paikka kestää hyvin kulutusta ja estää näin purentaa madaltumasta. Purennan madaltuminen voi puolestaan aiheuttaa useita muita ongelmia suun ja pään alueella, esim. päänsärkyä ja hampaiden kiinnityskudoskatoa.



Hammashoidossa ympäri maailmaa ollaan siirtymässä keraamisiin materiaaleihin yksinkertaisesti siksi, että ne ovat biologisia, kestäviä ja elimistölle vailla haittavaikutuksia .

Ehkä jotkut "vanhan koulukunnan" hammaslääkärit vielä käyttävät. Itse käyn hammaslääkäriklinikalla, jossa ei ole vuosiin enää käytetty amalgaamia. Samoin kunnallisessa hammashoidossa ei meillä enää käytetä amalgaamia (kysyin tätä kerran lasten hammaslääkäristä, lapsillamme ei onneksi ole toistaiseksi reikiä).

Tuolal tietoa paikka-aineista :)

<a href="http://www.biohammas.fi/palvelut.php?palv_id=1&lang=fin" alt="http://www.biohammas.fi/palvelut.php?palv_id=1&lang=fin">http://www.biohammas.fi/palvelut.php?palv_id=1&lang=fin</a&gt;

No ihan Jyväskylässä saat suuhusi tavallisen metallipaikan.

kuin poikkeustapauksissa. Mutta on varmasti kuntakohtaisia eroja.

no yks pieni firma ei laita, ei kerro koko totuutta

Otin riskin itseni kohdalla kun kukaan ei tiedä kunka turvallsiia ne muovipaikatkana ovat pitkässä juoksussa.

No ihan Jyväskylässä saat suuhusi tavallisen metallipaikan.

helsinki ja ihan iso firma

Kun ap kysyi että kun vauvasa tulee siihen ikään niin laitetaanko lapsille vielä amalgaamia, niin onko sinulla niinkun oletuksena että lapsesi hampaisiin tulee reikiä jo lapsena...?



Huono ajatustyyli tuo. Ei minulla ole ollut ensimmäistäkään reikää ja olen jo 21v, en kai enää lapsi?

sain kiitosta siitä että olin hyvin pessyt hampaani, siis hammashoitaja kehui. Eli ei sille vaan mahda mitän, joillekin niitä tulee ja joillekin ei.

Onko nyt tarkoituksesi olla besserwisser vai mikä?

Kun ap kysyi että kun vauvasa tulee siihen ikään niin laitetaanko lapsille vielä amalgaamia, niin onko sinulla niinkun oletuksena että lapsesi hampaisiin tulee reikiä jo lapsena...?

Huono ajatustyyli tuo. Ei minulla ole ollut ensimmäistäkään reikää ja olen jo 21v, en kai enää lapsi?

Kun ap kysyi että kun vauvasa tulee siihen ikään niin laitetaanko lapsille vielä amalgaamia, niin onko sinulla niinkun oletuksena että lapsesi hampaisiin tulee reikiä jo lapsena...?

Huono ajatustyyli tuo. Ei minulla ole ollut ensimmäistäkään reikää ja olen jo 21v, en kai enää lapsi?

aloin miettiä ihan samaa ap:n viestin lukiessani... :O

Ei mun lapsilla ole reikiä ollut vielä ainakaan. Pidetään hyvää huolta hampaista aina. Toki joillain reikiintyykin helpommin kuin toisilla, mutta josko kuitenkin ottais ihan tosissaan sen hampaiden hoitamisen ja tavoitteeksi, että ne hoidetaan alusta asti kunnolla, ettei tarttis paikkailla...

ja silti reikiä nolla! Hampaat ovat rosoiset ja tavallisia hampaita heikommat.



Reiättömät hampaat lapsellamme ovat meidän eli vanhempien ansiosta! Pesemme hampaat huolellisesti aamuin-illoin fluorihammastahnaa käyttäen sähköhammasharjalla tai valvomme pesua ja pesemme sitten ne lapsen unohtamat kohdat.



Hammaslääkäri sanoi, että jos ei olisi näin tarkkoja vanhempia, olisi lapsemme hampaat jo menetetty reikiintymiselle! Lapsi on 9 v ja hänellä on ollut yksi reiän alku, mutta se korjaantui. Hampaat tarkastetaan kahdesti vuodessa, jotta me ehdimme korjata mahdollisesti ilmaantuvia ongelmia ajoissa. Pysyviin hampaisiin laitetaan myös muoveja suojaksi tarpeen mukaan.



Ärsyttää ja lujaa nähdä huonosti hoidettuja hampaita lapsilla! Kyllä sen vain näkee jos pesu ei ole ollut riittävän tehokasta ja tarkkaa. Ehkä on jokunen poikkeus, mutta todella harvinainen, ettei pesut ja säännölliset hammaslääkärikäynnit riitä hampaiden kunnossa pitämiseksi.