Lue keskustelun säännöt.
Myönnätkö koskaan jos olet paska ja itsekäs?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos mieheltä kysyy niin on varmaan täysin samaa mieltä.
Molempien lapsien syntymän jälkeen mennyt todella pitkään, ennen kuin olen taas palautunut omaksi itsekseni. On aikoja kun ihmettelin, miksi mies ei lähde kävelemään, koska olen niin hirveä...
No onneksi nyt on jo helpompaa ja yritän hyvittää vittumaiset vuodet.
Esim. tänäaamuna. Teen kolmivuorotyötä ja yövuorosta toipuminen on vielä kesken. Herätettyäni koulukkaani nukahdin uudestaan. Lapsi on jo niin iso että osaa aamurutiinit itse, mutta olin luvannut viedä kouluun. Lapsi herätti minut niin että aikaa koulun alkuun oli sen verran että hyvin ehdittäisiin. Jäin kuitenkin vastaamaan siskon akuuttiin tekstariin ja sain näin onnistuneesti lapsen myöhästymään koulusta. Olin väsynyt ja kireä ja paukahdin lapselle että "no olisit herättäny minut aikasemmin!!!" Iltapäivällä koululaista hakiessa pyysin anteeksi, tein selväksi että vika oli minussa.
No tämä oli tuore esimerkki. Mutta yleensäkin, myönnän. Mutta pukeutumatta silti säkkiin ja heittelemättä tuhkaa päälleni. Kaikille sattuu virheitä, kyllä ne voi myöntää mutta ei niihin rypemään tarvitse jäädä.
mutta pakko joskus, kun odotan sitä toisiltakin.
Esim. tänäaamuna. Teen kolmivuorotyötä ja yövuorosta toipuminen on vielä kesken. Herätettyäni koulukkaani nukahdin uudestaan. Lapsi on jo niin iso että osaa aamurutiinit itse, mutta olin luvannut viedä kouluun. Lapsi herätti minut niin että aikaa koulun alkuun oli sen verran että hyvin ehdittäisiin. Jäin kuitenkin vastaamaan siskon akuuttiin tekstariin ja sain näin onnistuneesti lapsen myöhästymään koulusta. Olin väsynyt ja kireä ja paukahdin lapselle että "no olisit herättäny minut aikasemmin!!!" Iltapäivällä koululaista hakiessa pyysin anteeksi, tein selväksi että vika oli minussa.
No tämä oli tuore esimerkki. Mutta yleensäkin, myönnän. Mutta pukeutumatta silti säkkiin ja heittelemättä tuhkaa päälleni. Kaikille sattuu virheitä, kyllä ne voi myöntää mutta ei niihin rypemään tarvitse jäädä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni ärsyttää ihmiset jotka eivät näe omia vikojaan ja osaa myöntää niitä.
Jotenkin pärjää silloin paremmin elämässä. :)