Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, jotka ei yksin reissatessa tutustu uusiin ihmisiin?
Kommentit (7)
En myöskään tutustu. Ulkomaan reissulla yksin on kuin liikkuisi yksin Helsingin keskustassa arki-iltana. Ei siellä keneenkään tutustu ainakaan positiivisissa merkeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etkö halua tutustua?
Mä oon ainakin huomannut että nyt ku on oma perhe, niin ei tule haettua seuraa oikein muuten ku esim lasten kautta.
En viitsi tuppautua kenenkään seuraan, kaikilla omat juttunsa.
Mielenkiintoinen huomio, jota en ole itse ajatellutkaan aiemmin. Yksin reissatessani, tutustumisen muihin pitäisi olla helpompaa, koska kaipaan seuraa, mutta jostain kumman syystä, kun olen kaverin, ystävän tai jopa rakastetun kanssa tutustun helpommin vieraisiin ihmisiin.
Yksin reissatessani vietän aikani yksin, vaikka olisi molemminpuolista vilkuilua sen toisen sukupuolen kanssa.
Hämmentävää, mutta selittää sen, miksi en enää jaksa lähteä yksin yökerhoihin, tai muutenkaan yöelämään.
En reissussa tutustu muihin sen enempää kuin arjessakaan. Ei oma luonne jotenkin maagisesti muutu ekstrovertimmaksi reissun päällä. Jos joku tulee tutustumaan, niin juttelen kyllä takaisin, ellei ole aivan hyypiö.
Yksin reissaaviin on aina pienoinen riski tutustua. Olen tavannut liian monta yksin reissaajaa, jotka kaipaavat kovasti seuraa ja kepeä tuttavuus on päättynyt ikävään konfliktiin, kun uudesta seuralaisesta ei olekaan päässyt eroon. Pariskunnat, kaverukset ja porukat ovat helpompia. He eivät tarvitse sinua mihinkään ja yhdessä hengailu jatkuu vain niin kauan kun se on kaikille mukavaa. Pitkiä ystävyyksiäkin on muodostunut. Tämä on oma kokemukseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksin reissaaviin on aina pienoinen riski tutustua. Olen tavannut liian monta yksin reissaajaa, jotka kaipaavat kovasti seuraa ja kepeä tuttavuus on päättynyt ikävään konfliktiin, kun uudesta seuralaisesta ei olekaan päässyt eroon. Pariskunnat, kaverukset ja porukat ovat helpompia. He eivät tarvitse sinua mihinkään ja yhdessä hengailu jatkuu vain niin kauan kun se on kaikille mukavaa. Pitkiä ystävyyksiäkin on muodostunut. Tämä on oma kokemukseni.
Tota just tarkoitan, ihmiset tuntuu pitävän yksinreissaajaa outona ja potentiaalisena riippakivenä "ei kai se vaan änkeä meidän aamuaispöytään". Vaikka missään nimessä en haluaisi häiritä ketään.
Etkö halua tutustua?
Mä oon ainakin huomannut että nyt ku on oma perhe, niin ei tule haettua seuraa oikein muuten ku esim lasten kautta.