Lue keskustelun säännöt.
Onko vieraan kielen opiskelu ja käyttäminen kulttuurista omimista?
Kommentit (6)
Ällistyneenä olen ulkomailta käsin seurannut suomalaisten keskustelua kulttuurien omimisesta enkä ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan! Mikään maa ei ole vaikutusten ulkopuolella. Mitäs meillä olisi, jos olisimme kasvaneet eristyksissä? Ei edes riisipiirakoita, perunaa tai suklaata.
Asun Saksassa. Myimme suomalaisen seurakunnan myyjäisissä lukemattomille saksalaisille pullaa ja piirakoita, suom. sinappia ja juustoa, laudeliinoja ja löylykauhoja . . . kenenkään en kuullut epäröivän ostamista siksi, että ehkä OMISI jotain suomalaista kulttuuria!
Saksalais-suomalaiset sukujuuret omaamalla lapsenlapsellani on erittäin kaunis ja helposti lausuttava suahelinkielinen etunimi. Miksi ei olisi? Kivampi se on kuin Emma tai Anna, joita tulee parin vuoden päästä okemaan täällä luokat pullollaan.
Hulluja olette, siellä pohjolassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muiden ei ole, mutta saamen opiskelu ja saamelaisten käsitöiden ostaminen on. Myös Ameriikassa kaikki on kiellettyä.
Joissain tapauksissa varmaan siinä on ohessa omimisen piirteitä, kuten entisillä Japania fanittavilla teineillä. (En tunnusta mitään...) Samoin jos enemmistöä edustava vouhottaa äänekkäästi jonkin vähemmistökielen opiskelusta. Tai ainakin luulisin näin.
AP taitaa olla vähän yksinkertainen?
Vierailija kirjoitti:
AP taitaa olla vähän yksinkertainen?
Ehkä olen, mutta yksinkertaiselle ihmiselle tulee tällaisia monitulkintaisia asioita mieleen. Minusta tämä kysymys ei ole yksinkertainen, ja siksi tämän nostin esiin. Ap.
Hyvä kysymys.