Migreenistä kärsiviä paikalla? Millaista se on?

Aurallinen, alkaa sillä että näkökenttä sumenee valkoiseksi sahalaidaksi, ei näe esim puhelimen näytöltä mitään eikä omaa peilikuvaa, sitten pientä hedaria ja huono olo yms. Menee nukkumalla ohi.. Unien jälkeen tekee mieli suolasta. 

Mä haluun painottaa tähän että jos teillä on migreeniä, niin vaalikaa rytmejä omassa arjessa ja terveellisyyttä, alkoholi ja tupakka pois. 

Onhan se yhtä helvettiä, itsellä auraton. Useamman kerran kuussa kohtaus, jonka voi laukaista stressi tai voimakkaat hajut. Usein joudun myös oksentamaan kohtauksen aikana. Kohtauslääkkeet sekä pimeässä viileässä huoneessa lepääminen auttavat, ilman lääkkeitä en kyllä pärjäisi.

Minulla urallinen migreeni, mikä alkaa näköhäiriöillä. Ensin tarkannäön alueelle ilmestyy epäselvä, sellainen amebanmuotoinen värisevä alue. Ensin pieni, sitten se laajenee näkökentässä. Vähitellen tämän myötä tarkannäön alue taas muuttuu normaaliksi ja sen jälkeen näkökenttään ilmestyy värisevä, värikäs siksakmainnen kaari tai useampi. Vähitellen näköoireet vetäytyy näkökentän reunoille ja katoaa. Tämä kaikki kestää noin 20-30 minuuttia.

Sitten alkaa päänsärky, yleensä se on toispuoleinen ja tuntuu vastakkaisella puolella kuin mihin näköoire laajentui ja katosi. Särky tuntuu eniten silmien ja kulmien takana, otsalla ja ohimolla, mutta usein koko päässä jollain tavalla. Päänsärkyä kestää yleensä noin pari tuntia.

Tämän jälkeen alkaa sellainen väsynyt olo, lisävarusteet kestää muutaman tunnin tai loppupäivän. Ajatustoiminta selkeästi ei ole ihan normaalia ja kaikkeen pitää keskittyä paljon enemmän kuin tavallisesti. Ihan tavallisten arjen asioiden tekeminen, kuten bussilla kulkeminen jne. vaatii enemmän ajattelua. Keskittyminen on vaikeaa ja esimerkiksi lukeminen mahdotonta. Olo on kuin ei olisi nukkunut pitkään aikaan.

Kohtaukset vaihtelee lievistä aivan hirveisiin, pahimmat alkaa kesken unien aamuyöstä niin että käytännössä suoraan oksentamaan. Joskus on sellaisia että särky hivuttautuu pitkin päivää ja pahenee iltapäivästä.

Täsmälääkkeet auttaa yleensä parissa tunnissa, mutta itsellä särky palaa usein seuraavana päivänä, eli koko kohtaus kestää sen 48-72h.

Tuo mitä ap kysyi "migreenidarra" niin ainakin minulla on usein kova roskaruoan himo kohtauksen jälkeen ja se usein myös auttaa oloa että saa tarpeeksi kaloreita kroppaan. Lisäksi on sellaista jälkisärkyä/haamusärkyä mihin ei siis mitkään lääkkeet auta vaan menee itsestään ohi.

Olo on takkurainen. Kerran en osannut kaupassa antaa kassalle oikeaa määrää rahaa ostoksistani. Se oli ennen maksukorttiaikaa. Tajusin ostosten loppusumman, mutta en osannut laskea seteleitä ja kolikoita kukkarostani oikeaa määrää. Todella hämmentävä kokemus - ajattelin silloin, että tältä kai tuntuu esim. dementikoista. 

Mulla on sekä aurallista, ja auratonta migreeniä. Aurallinen on ns. helppo migreeni. Alkaa näköhäiriöllä esim. sanoista puuttuu loput, myöhemmin tulee sahalaitakuviot, jotka kestää aikansa ja kun ne loppuu, on olo pöhnäinen jokusen tunnin ja pää on jotenkin hitaalla. Aurallisen saatan saada poikki ennen kuin se oikeasti iskee, jos pääsen heti pimeään pitkäkseni ja saan kylmän kääreen silmilleni. Päänsärkyä ei juuri tähän liity.

Auraton onkin sitten eri juttu. Kun se iskee, siihen ei auta mikään ja pahimmillaan se kestää useita päiviä. En juuri näe mitään, ruoka ei maita ja nesteet tulee pihalle. Päässä on tuskallinen toispuoleinen jyskyttävä särky. Vahvalla buranalla pahimman kärjen saa poikki vähäksi aikaa, mutta kohtaus ei sillä mene ohi. Estolääkityksen (pieni verenpainelääke) ansiosta näitä ei juuri tule. Edellinen kohtausten sarja oli, kun lääkäri määräsi estolääkkeen tauolle, koska verenpaine oli tasolla 70/50. Kokeiluun otettu korvaava lääke ei estänyt kohtauksia, oksentelu vaan lisääntyi. 

Aurallinen alkaa hönttiololla ja aura alkaa muodostua jolloin näkö sumenee ja osa näkökentästä katoaa. Auran mentyä tulee pahaolo ja ehkä kipua. Se helpompi versio migreenistä.

Auraton tarkoittaa makaamista pimeässä kera ämpärin ja lääkkeen vaikuttaessa putoan lääkeuneen josta herättyä kohtaus ohi ja voisin syödä talosta kaiken suolaisen ja juon paljon. Olo ihan hyvä joskin hieman hönö. Kohtauskipu on hirveä ja ensin toivoo kuolevansa sitte pelkää ettei kuolekaan.  Muita oireita palelu, valoarkuus, ääniherkkyys, puhe sammaltaa ja vaikea ymmärtää puhetta, tolkuton haukottelu ja väsymys. 

Isälläni sekä siskolla myös samantyyppisiä migreeneitä. 

Kohtaukset on erilaisia eri ihmisillä. On hyvin yksilöllistä onko esim auraa vai ei ja millaisia, oksentaako vai ei, kuinka nopeasti kipu yltyy. Kaikilla kipu ei edes mene siihen asti, että sen sijaan että pelkäisi että kuolee, alkaa pelätä että ei kuolekaan. Ja kaikkeen tähän tietysti vaikuttaa lääkkeet, eli useimmilla toivottavasti on löytynyt toimiva lääkitys, joka vie suurimman osan ikävistä oireista pois. Silloin on vaikea sanoa mikä on esim väsyttävien kolmiolääkkeiden, mikä itse migreenin ja sen laukeamisen vaikutusta.

Ei myöskään ole sellaista yhtä yhteistä kohtauksen jälkeistä olotilaa, mikä olisi kaikilla aina samanlainen.

Mulla on aurallinen migreeni, joka on hieman erilainen kuin mitä muilta olen kuullut. Mun aurani on se, että alkaa nenänvartta kutittamaan, siitä kohtaa, mihin silmälasien tyynyt osuu. Jos en siinä vaiheessa tajua reagoida ja ottaa särkylääkkeitä, niin seuraavaksi menee nenä tukkoon toispuoleisesti ja alkaa samalla saman puolen silmä vuotaa/mennä tukkoon, siitä tulee sellainen rähmäisen oloinen ja sitä kutittaa. Tässä vaiheessakin ehtii hyvin vielä ottaa särkylääkkeet. Mut jos en jostain syystä ota lääkkeitä, niin sitten iskee päänsärky, ja se kestää viikon. Ei ole pahimpia mahdollisia päänsärkyjä (mulla oli lapsena horton-tyyppistä lievänä ja sekin oli pahempi, vaikka onkin onneksi lievintä mahdollista), mutta se on vaan koko ajan taustalla, eli heti kun särkylääkkeen teho laimenee, se päänsärky palaa. Pahinta on se, jos käy nukkumaan ilman särkylääkettä, se tunne kun herää siihen kipuun on jotain kokovartalopainajaista, vaikka vaan päähän sattuu eikä pysty hengittämään.

Ja mulla auttaa ihan vaan ibuprofeeni+parasetamoli (mutta ei kumpikaan yksinään edes tupla-annoksella), jos on päässyt tohon särkyyn asti, niin pitää ottaa 800mg+1000mg. Jos tossa kutinavaiheessa otan 400mg+500mg, niin päänsärky ei edes ala, ja homma on ohi siltä erää. Sama voi toistua parina-kolmena päivänä peräkkäin, mutta menee sitten ohi, päinvastoin jos en ota särkylääkkeitä ajoissa, jolloin se särky tosiaan jää päälle.

Mut mä en oksenna, eikä okseta, kovin paljon. Se särky tuntuu siltä kun ohimosta tungettaisiin ruosteista kuuden tuuman rautanaulaa läpi nykäyksittäin ja samalla happi loppuu, mut liian kylmä ilma on pahasta, tai kostea ilma. Kuiva ilma on parempi, se on helppo hengittää. Ei voi liikkua eikä pysyä paikallaan, mutta onneksi mulla ei valo aiheuta ongelmia (no liian kirkas kyllä, muttei tartte laittaa silmälappuja).

Migreenikrapulaa tai dagen efteriä en ole kokenut, joskus kohtauksen ollessa päällä pieni suolarae kielen alle tuo paremman olon (ei vie päänsärkyä, vaan oksetusta). Mulla on normaalistikin hyvin matala verenpaine (80/60; pahaa on tuo pieni väli sysolisen ja diastolisen välillä), joten saattaa olla, että kohtauksen aikana se verenpaine on vielä matalampi, tai sit toi väli on pienempi, se tuntuu ikävältä sekin. Ja siksi se suola siis auttaa?

mitä kansanparantaja joka osaa aihealueen on sanonut niskanikamiesi linjasta  ylensä kertakäynti riittää

Migreenipotilaan kannattaa syödä ja juoda ja muutenkin elää terveellisesti, itselläni ainakin juomattomuus saattoi aiheuttaa kohtauksen, siis elimistön kuivuminen.

Migreenin jysärit helpottivat vaihdevuosien jälkeen, aurat jäi. Paha niskajumi saattaa myös laukaista kohtauksen, kun ei verta pääse aivoihin.

Monenlaisia syitä voi olla.

Säilyykö muilla ajantaju?

Teininä kärsin jatkuvista migreenikohtauksista, aikuisiällä on ollut vain muutama. Nuorempana alkoi auralla ja siitä puolisen tunnin päästä alkoi silmitön päänsärky ja oksentelu. En muista mitään erityistä "migreenidarraa", oli vain huono olo pari, kolme päivää ja sitten normaali. Aikuisena ovat myös alkaneet auralla, mutta päänsärky on ollut paljon lievempää enkä ole oksennellut.

Aura alkaa sillä ettei näe. Sitten alkaa välkehtiväreunaienn laajeneva ympyrä tai mötikkä.

Seuraa tokkura ja päänsärky. Nämä voivat kestää monta päivää. Tokkurassa puhe sammaltaa ja ajatus ei kulje. Särky on kuin silmää kaivettaisiin jäätelökauhalla pois kuopastaan.

Täsmälääkkeet auttavat särkyyn mutta vievät työkyvyn ihan kokonaan.