Mitä olette ajatelleet kuokkavieraista häissänne?
Mieheni ja minut vihittiin kirkossa miltei 40 vuotta sitten 1980-luvulla. Ja lähetimme hääkutsut heille, jotka halusimme tulevan häätilaisuuteemme. Emme halunneet häistämme mitään maksisuuria, joten jätimme suurimman osan sukulaisistammekin kutsumatta ja ystävistämme sekä molempien silloisten työpaikkojemme työyhteisön ns. lähimmät työkaverit jätimme pois kutsulistaltamme. Ylipäätänsä läheisimpien sukulaisten ja ystäviemme kanssa halusimme häitämme juhlistaa. Muutoinkin olimme jo olleet avoliitossa ja asuneet jonkin tovin yhdessä ennen avioliiton satamaan astumistamme, niin avioliitto oli vain sinetöinti yhteiseen elämänmatkaamme.
Mutta jotenkin minua hämmästytti kirkossa vihkimisen jälkeen alttarilta lähdettyämme kävelemään hitaasti kohti kirkon ulko-ovea, niin eikös yllätys-yllätys kirkon takimmaisessa penkissä istunut kaksi minun työpaikkani kolleegaa, jotka molemmat olivat silloin vielä sinkkuja, ja sitten vieläpä yksi vanhempi rouva silloiselta työpaikaltani aviopuolisonsa kanssa. Ei minua heidän kirkossa olonsa sinänsä paheksuttanut, mutta kuitenkin menin sanattomaksi, ja en tietenkään mitenkään siinä tilanteessa ohimennen heitä kuitenkaan kutsunut häätilaisuuteen. Oli jotenkin todellakin outoa, että vaikka nämä ihmiset olivat ihan mukavia oman työpaikkani työyhteisön ihmisiä, niin silti olin jotenkin todellakin hämilläni, että he edes tiesivät hääpäivämme vihkimisajankohdan ja olivat tulleet kirkkoon. En nimittäin ollut hiiskunut työpaikallani häistämme mitään. Häiden jälkeen nimittäin jäin kesälomalle, ja menin sitten kesäloman jälkeen eri sukunimellä töihin.
Onko teistä ihan asiallista tulla edes kirkkoon toisten vihkimistilaisuuteen kutsumatta, vaikka periaatteessahan kirkkoon tai esim. hautajaisten yhteydessä kappeliinkaan ei voi kieltää tulemasta ihmisen siunaustilaisuuteen kutsumattomia ihmisiä. Vainajan muistotilaisuuteenhan ei saa mennä kuin omaisten kutsumana?
Kommentit (16)
Ei sen puoleen olin kylläkin hämmentynyt, että aikoinaan saatuamme ensimmäisen yhteisen lapsemme, niin rotinoita tulivat tuomaan myös aiemmankin työpaikan työyhteisön muutama naistyökaverini kuin sen työpaikan läheisimpiä työkavereita, josta lähdin ensimmäiselle äitiyslomalleni ennen esikoislapsemme syntymää.
Sekin hämmästytti, että mieheni työpaikan muutamat työkaverinsa saapuivat tuomaan niitä rotinoita ja kukkasia miltei heti muutaman päivän oltuani synnytyssairaalasta kotiutuneena ensimmäisen vauvani kanssa. Tavallaan ihan mukavaa, että halusivat tulla katsomaan meidän ekaa vauvaamme, mutta itse synnytyksen suoritettuani ekaa kertaa en ollut kovinkaan "hyvässä vedossa" vauvankin ollessaan vasta viikon ikäinen. Istuminenkin ekan synnytykseni jälkeen oli vallan kivuliasta lyhyenkin aikaa, saatika, että mieheni työkaverit eivät kylläkään miehenä sitä tilannetta ilmeisesti tajunneet, vaikka joukossa oli muutama isäkin joukossa. Nimittäin istuivat tuntitolkulla kahvitellen meillä kotona. Noh, nyt naurattaa jo miehenikin työkaverin lässytykset meidän ekalle vauvallamme. Mutta itse olin silloin todellakin ihan puhkipoikki yövalvomisineen imetyksineen. Odotin vain, että milloin älyäisivät lähteä jo kotiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Ja aloit miettiä tätä nyt 40 vuoden jälkeen?
Ap: Hih;) En toki miettinyt ole vasta nyt miltei neljänkymmenen vuoden jälkeen, mutta olen hetkisen miettinyt
myös aiemminkin, kun on tullut puheeksi jossain yhteydessä kuokkavieraat juhlissa.
Ap. jatkaen vieläkin, että sitä olen funtsinut, että olisiko minun pitänyt tajuta kutsua nuo silloiset kirkkoon vihkimistilaisuuteemme tulleet henkilöt sittemin kutsua myös hääjuhlaamme nauttimaan tarjoiluista. Tein siinä ehkä virheen, mutta kun tilanne tuli niin yllättäen, että vaikka olin jo siihen ikään mennessä ollut monissakin muiden ihmisten häissä, niin en ainakaan kuullut, että niissä häissä olisi ollut kirkkoon ängennyt kutsumattomia henkilöitä, vaikkakin olisivatkin olleet hääparin tuttuja ihmisiä tai jopa sukulaisia. Häätilaisuuden tanssipaikalla kylläkin kuokkijoita on joissakin häissä ollut mukana, ja kuin myös etenkin maaseudulla kun aikoinaan pidettiin häiden ruokatarjoilu ja kahvitukset omien talojen pihoilla, niin sinnehän saattoi tulla jokunen kutsumatonkin tuttu kyläläinen.
Minun mielestäni on etikettivirhe mennä kutsumattomana toisten ihmisten vaikkakin tutunkin henkilön avioliittoon siunaamistilaisuuteen kirkkoon.
Kirkko on avoin kaikille, sinne saa mennä katsomaan häitä, se ei tarkoita että ovat kuokkavieraina.
Kirkossa ei ole kuokkavieraita, joten en ymmärrä, miksi moisen asian edes panit merkille. Vihkiminen on kirkollinen tilaisuus, hääjuhla on vasta myöhemmin. Jos siellä ei ollut ylimääräistä väkeä, niin sinulla ei ollut kuokkavieraita.
Näin siis nimittäin.
Meidän vihkitilaisuudessa kirkossa istui ihan tuntemattomia ihmisiä, olivat tulossa SEURAAVIIN häihin ja morsian oli kutsunut hyvissä ajoin kirkkoon.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni on etikettivirhe mennä kutsumattomana toisten ihmisten vaikkakin tutunkin henkilön avioliittoon siunaamistilaisuuteen kirkkoon.
Miten voit estää? Koska kirkko on todellakin avoin kaikille.
Minä toivotin kaikki tervetulleiksi. Niin kutsutut kuin kutsumattomatkin.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni on etikettivirhe mennä kutsumattomana toisten ihmisten vaikkakin tutunkin henkilön avioliittoon siunaamistilaisuuteen kirkkoon.
Sitten on ehkä parempi että hoidatte kirkolliset tilaisuudet jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Ja aloit miettiä tätä nyt 40 vuoden jälkeen?
No ihan sattumalta, ei yhteyttä siihen hautajaisketjuun 👍
Jos vaan ajoitti ihan sattumalta kirkkoon menemisen vihkimistilanteessasi.
Kaikki kirkkojuhlat ovat kaikille avoimia. Niiden jälkeiset pippalot taas on vain kutsutuille. Joten eivät olleet kuokkavieraita vaikket heitä kutsunutkaan.
Jos menee vihille Helsingissä sijaitsevan Temppeliaukion kirkossa, on hyvinkin mahdollista, että vihkimistä seuraa lehteriltä käsin ryhmä turisteja. Ei varmastikaan haittaa ketään.
Ja aloit miettiä tätä nyt 40 vuoden jälkeen?