Cockerspanielin omistajia?

nyt jo kahden edesmenneen cockerspanielin omistajana voin vaan kehua. Meillä oli musta ja ruskea. Musta poika todella lempeäluonteinen. Molemmat haukkuivat yleisesti ottaen vain kun näkivät lintuja (lintukoiria kun ovat).. Mielestäni hiljainen rotu..Ja uusi on haaveissa...

Meidänkin cockerin korvapoimuja sai putsailla yhtenään, muuten alkoi haista kamalalle. Siis korvalehdissä olevia poimuja. Ja turkki on TODELLA työläs. Talvisin tosiaan nuoskalumipaakut aina jaloissa, mahan alla ja korvalehdissä, koiraparkaa itseäänkin haittasi moinen.

Luonne on aika itsepäinen, ei ihan pikkulapsiperheen koira. Mutta mukava miellyttävä kyllä.3

Siis päivittäisellä kampaamisella.



Nuoskalumi aiheytti turkkiin lumiklimppejä, esim. tassuihin, kaikki risut yms. tarttuivat turkkiin kiinni metsässä.



Enemmän huolta oli roikkuvista luomista (=silmätulehdus) sekä korvista.

Tietynlainen mustavalkoinen. Kirjavilla turkki on usein helpompi pitää kunnossa kuin kokomustilla tai ruskeilla, sillä valkoinen turkki ei ole yhtä paksua - siten trimmauskin on usein helpompaa.



Cockeri on siis trimmatta rotu, olettehan ottaneet sen huomioon?

Mutta turkki teettää paljon työtä ja korvien kanssa on vaikka mitä harmia.

mustat on agressiivisia

suurimman osan ajasta on tietenkin hiljaa mutta aina pihassa ulkoillessaan haukkuu jossain vaiheessa ohikulkijoita yms. Haukkuminen ei kuitenkaan ole lainkaan niin rasittavaa kuin turkinhoito, joka on yhtä painajaista. Korvatulehdukset olivat yhdessä vaiheessa toistuva riesa johon auttoi vasta nukutuksessa tehty korvien huuhtelu. Meidän cockeri on energinen välillä liiallisuuteen asti mutta lasten kanssa tulee hyvin toimeen ja on muutenkin ihan kiva perhekoira.

Meitä olisi perhessä neljä innokasta harjaajaa koiralle ja yksi kriteeri rodunvalinnassa oli, että koiraa pitää harjata. Mutta onko turkki niin hankala, ettei pysy se päivittäisellä harjaamisellakaan kunnossa? Meneekö korvantaustat silti takku-klutuille?