Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voihan PERÄPUKAMAT!!!!!
19.08.2008 |
Raskausviikkoja takana vasta 34 (ja edessä siis vielä 8...) ja nyt järkyt peräpukamat ovat alkaneet vaivata.
En tiedä ovatko ulkoiset vai sisäiset, mitään verenvuotoa tai kutinaa ei ole koskaan ollut. Jossain vaiheessa päivää vaan tunnen kuinka pallero pullistuu ulos peräsuolesta ja alkaa pikku hiljaa jomotella enemmän tai vähemmän. Pylly pystyssä se useimmiten vetäytyy takaisin sisään ja työntämällä ainakin saa, mutta tuntuu että pukama ärtyy tuosta työntelystä ja tulee vaan kipeämmäksi.
Kannattaako käydä lekurilla - eli onko olemassa jotain (resepti)voidetta/-pukkoja, jotka helpottaisivat tilannetta. Toivoisin pukamien rauhoittuvan edes vähän ennen synnytystä... Olisi kiva nauttia näistä viimeisistä viikoista, kun muita vaivoja ei ole.
Vinkkejä? Apua?
Kommentit (8)
WC:ssä käydessä älä käytä paperia lainkaan, se saa pukamat ärtymään. Suihkuta joka käynnin jälkeen haalealla vedellä ja taputtele pyyhkeellä kuivaksi.
Apteekista saa pukamavoidetta. Lämpimät istumakylvyt voivat olla avuksi myös.
Käytä löysiä housuja, housut ei saa yhtään kiristää pukama-alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kuule, synnytys niitä vasta pahentaakin. Kuulostaa siltä, että voit joutua poistattamaan ne, mutta ennen synnytystä ei kyllä kannata. Apteekista saa ilman reseptiä voiteita ja peräpuikkoja, merkkejä en muista. Vähän apua niistä saattaa olla.
Ekasta en joutunut tutustumaan pukamien ihmeelliseen maailmaan laisinkaan... Kakkosta odottaessa sain pienen pienen palleron peräaukolle rv 41, mutta ihme kyllä se ei yhtään pahentunut synnytyksessä. Oikeastaan katosi siinä vaiheessa kokonaan.
Nyt kolmatta odottaessa vaiva on tsiljoona kertaa pahempi :-( Ja tosiaan pelkään mitä tuleman pitää...
Osaako kukaan sanoa onko tämä ulkoinen vai sisäinen pukama (eli voidaanko poistaa hirttämällä)?
että ei oo kivoja olleskaan noi pukamat.itsellä tuli vasta kauan syynnytyksien jälkeen.ensi kerralla hirtettiin kolme sisäistä ihan pikaisella kirurgikeskuskäynnillä.toinen operaatio 4-5 v kuluttua.hirtettiin kaksi sisäistä,leikattiin yksi ulkoinen ja sisempi sulkijalihas halkaistiin.nelisen kuukautta meni ton toisen reissun jälkeen paranemiseen.toi sisempi sulkijalihas halkaistiin kun se oli jatkuvasti ylipingottunut.vieläkin on aamulla mentävä heti kakkalle kun tuntuu.paras hoito on ollut suihkutus muutaman kerran päivässä ja aina kakkareissun jälkeen.ei paperia!!!lämpimät istumakylvyt myös ok.aina ei ne rasvat ole hyväksi.syö kuituja ja pidä vatsa(kakka)pehmosena.tsemppiä kaikille pukaman omistajille...
Outoa minusta on se, että en kärsi KOSKAAN ummetuksesta enkä istu pöntöllä kuin sen hetken jolloin kakka (yleensä hyvinkin nopeasti) tulee ulos. No, kai mulla sitten on vaan taipumus pukamiin muista syistä.
Sitä kysyisin sinulta, että onko tämä pukama sinusta ulkoinen vai sisäinen? Pelkään kamalasti joutumista pukamaleikkaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sisäiset hirtetään mutta valitettavasti ulkoiset leikataan.minulla juuri tuo ulkoinen jäi tavallaan auki,parani pikkuhiljaa sieltä leikkausaukon pohjasta alkaen ja kasvoi ihoksi umpeen pikkuhiljaa.siinä roikkui sellainen iso hetula joka välillä paisui isoksi ja tosi araksi.hygienisyyssyistäkin se oli poistettava.lääkäri sanoi että ulkoiset leikataan aina...
Synnytyksessä vielä pahenivat. Mielestäni ulkoisia. Synnytyksestä on nyt 3 viikkoa, ja mielestäni ovat vähän parantuneet itsestään, eivät kokonaan kuitenkaan poistuneet. Eivät sinänsä vaivaa, kipeydy, kutise tai vuoda. Alapääsuihkua käytän minäkin paperin sijaan, apteekin voiteita en vielä ole kokeillut.
Voivatko pukamat parantua itsestään kokonaan/mistä tietää, että on mentävä lääkärille? Kenen luokse pukamia ylipäätään pitää mennä näyttämään?
Alue: Aihe vapaa
Moi!
Mulla pullistu ekan synnytyksen jälkeen kamalat pukamat. Ihan ihmeissäni olin ja kysyin hoitajalta (jolla ei tosiaan ollut varmaan omakohtaista kokemusta kipeistä pukamista). Vastas, että kyllä ne siitä...Bah, olin ekan viikon vauvan kotiuduttua niin kipeä, etten voinut istua:(
Vahingosta viisastuneena toiseen synnytykseen otin mukaan Scheriproct - pukamavoidetta ja peräpuikkoja (saa reseptittä apteekista). Synnytyksen jälkeen tajusin myös sairaalan aamupalalla, että eräässä kipossa oli Levolaxia; sitä ainetta, joka pistää kakan luistamaan...Niinpä kauhoin sitä joka aamu puuroni päälle. Kyllä kakka luisti ja kämppiksenikin oli suoraa hymyä, kun kerroin vinkin hänelle...en ymmärrä, miksei hoitajat sitä mainostaneet...