Voiko ei- akateeminen duunari olla kielitaitoinen?
Epäilen vahvasti.
Kaikki tapaamani kampaajat, lähihoitajat ja muut pelkän ammatillisen koulutuksen saaneet ovat todella kielitaidottomia, vaikka toimisivat palveluammateissa.
Kommentit (38)
Taitaa taas tuulla Porvoosta....
t: suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa taitava duunari. (kaikilla noilla kielillä tulen toimeen ja ymmärrän vähän italiaa ja espanjaa..)
Voi olla asunut ulkomailla, kaksikielisestä perheestä, ollut vaihtarina. Tai vaikka vaan harrastaa kieliä.
Tottakai voi! Moni heistä on työskennellytkin vieraassa maassa ja puhuu vieraita kieliä jo sillä perusteella.
Yksi esimerkki: lähisukulaisen poika kasvoi ulkomailla ja ensimmäinen kieli jonka oppi oli englanti. Kävi Suomessa yläkoulun ja meni amikseen ja puhuu täydellisempää englantia kuin tuntemani alan lehtori konsanaan. Sen jälkeen meni amikseen lentokoneasentajan oppiin ja lähti töihin Norjaan. Nyt puhuu norjaa ja ruotsiakin vielä siihen päälle ja täysin sujuvasti.
Muitakin esimerkkejä on vaikka kuinka. Oma siskoni on lähihoitaja ja puhuu sujuvasti suomea, ruotsia ja englantia. On ollut Briteissä töissäkin vuoden verran, ruotsia on pakko osata kun on töissä kaksikielisessä työpaikassa jossa osa potilaistakin puhuu ruotsia.
vähä-älyisiä jotka eivät osaa edes äidinkieltään.
*Porvoosta minäkin, goddag*
...ja AINOA vieras kieli jota osaa on englanti.
Eihan yhden ainoan vieraan kielen taitaminen tarkoita sitä, että olisi kielitaitoinen...
Tällä tuttavallani on siis jokin maalausalan koulutus takanaan.
autopeltiseppä ammatiltaan.
Kaikki aina ihmettelevät mksi hän ei ole opiskellut esil kielenkääntäjäksi tai tulkiksi, mutta häntä nyt vaan sattuu kiinnostamaan autot vaikkakin on hillitön kielipää.
Tosin on tätä nuorempaa sukupolvea.
Minun amispölöpoikani on kielitaitoinen.
Luki alakoulussa ranskaa.
Yläkoulussa ruotsin ja englannin lisäksi saksaa.
Englantia puhuu ja ymmärtää kiitettävästi.
Mutta jos puhutaan vanhemmasta sukupolvesta, tilanne on aivan toinen.
Tosin on tätä nuorempaa sukupolvea.
Minun amispölöpoikani on kielitaitoinen.
Luki alakoulussa ranskaa.
Yläkoulussa ruotsin ja englannin lisäksi saksaa.
Englantia puhuu ja ymmärtää kiitettävästi.Mutta jos puhutaan vanhemmasta sukupolvesta, tilanne on aivan toinen.
jotakin kieltä, ei tarkoita sitä että hän olisi kielitaitoinen. Tuskin osaa edes käyttää kieltä mitenkään.
yläkoulussa, lukiossa ja yliopistolla ja silti en puhu sitä:D Vähän sama ruotsin kanssa.
Puhun vain englantia ja espanjaa.
Mutta siis pointti oli se, ettei se, että on lukenut jotain koulussa, kielitaitoa vielä tee.
mun mielikuvissa ainakin kahdeksan kielen nopeaa oppimista ja hallitsemista.
olen ylioppilas ja puhun sekä kirjoitan sujuvasti 9 kieltä. Äidinkieleni ovat suomi ja saksa. Olen ollut kouluaikana vaihto-oppilaana Kanadassa, joten opin englannin ja ranskan. Koulussa luin pitkän ruotsin. Olin oppaana pohjoismaisella yrityksellä, jolloin opin norjan ja tanskan. Töiden lomassa opin espanjan ja nyt asun Brasiliassa eli osaan myös portugalin. Toimin johtajana hotellissa ja lukion jälkeen en ole käynyt päivääkään koulua.
olen ylioppilas ja puhun sekä kirjoitan sujuvasti 9 kieltä. Äidinkieleni ovat suomi ja saksa. Olen ollut kouluaikana vaihto-oppilaana Kanadassa, joten opin englannin ja ranskan. Koulussa luin pitkän ruotsin. Olin oppaana pohjoismaisella yrityksellä, jolloin opin norjan ja tanskan. Töiden lomassa opin espanjan ja nyt asun Brasiliassa eli osaan myös portugalin. Toimin johtajana hotellissa ja lukion jälkeen en ole käynyt päivääkään koulua.
Et mikään amisduunari.
Ihmisestä ei voi pelkän akateemisen/ei-akateemisen statuksen perusteella määritellä kiinnostuksen kohteita, yhteyksiä eikä aiempia kieliopintoja tai menestystä niissä.
on kaksikielinen lähtöjään, toiminut matkaoppaana, nyttemmin kansainvälisessä firmassa hoitaa pohjoismaisia asiakkaita ja saa oikein hyvää palkkaakin.
ei duunarinen akateemi voi olla.
Ap, mikä on oma koulutuksesi? Oletko akateeminen, vaiko se toinen vaihtoehto: koulutukseton duunari? Eikö teilläpäin ole mitään välimuotoja: joko ihmisellä on akateeminen tutkinto, tai sitten hän päätyy hitsariksi tai tehtaan hihnalle? Missä päin suomea näin on? Herrat ja duunarit, niinkö? Millä vuosikymmenellä te oikein vielä elätte?
Mieheni on ei-akateeminen ja osaa englantia paremmin kuin suurin osa akateemisista työkavereistani, joista osa on tohtoreita tai dosentteja. Tämä on todettu ihan käytännön tilanteissa. Osa tuntemistani akateemisista on surkeita jopa englannissa, joka on kuitenkin tieteen yleinen kieli.
Olen itsekin usein pyytänyt häneltä sanastoapua tieteellisten artikkelien kirjoittamisessa (kielioppi on mulla häntä paremmin hallussa, joten hän saattaa kysellä multa siihen liittyviä juttuja). Ruotsin taidot hänellä ovat sellaiset, että niillä pääsisi yliopiston ns. virkaruotsin läpi heittämällä. Muita kieliä, mm. saksaa hän ei sitten (suomen lisäksi) osaa kuin auttavasti.
Jos ei puhu suomeakaan kovin hääppöisesti, on helppo kuvitella osaavansa muitakin kieliä.
on siivooja ja puhuu sujuvaa suomea, ruotsia ja saksaa. Oli Ruotsissa sotalapsena kaksi vuotta ja oppi kielen. Asui sitten vielä nuorena kaksikielisellä paikkakunnalla eli tarvitsi ruotsia myös arkielämässään Suomeen palattuaan. Koulussa luki vuosien ajan Saksaa ja vietti lisäksi kolme vuotta Saksassa lastenhoitajana saksankielisessä perheessä. Lisäksi on lukenut kansalaisopistossa italiaa muutamia vuosia, eli osannee siitä kielestä perusteet. Englantia ei osaa.
ei kieltä kirjoista vain opita.