Varakkaat naapurit tekevät minulle kiusaa.

Kulkevat aina tyyriissä puvuissa ja leningissä, ja katsovat minua kuin saastaa. 

Kesäisin heidän kalliit grilliherkkunsa tuoksuvat minun kotiini asti. Pidänkin ensi kesän ikkunan kiinni ettei tarvitse kiusata minua.

Joskus aamuöisin lapsiperheet pitävät meteliä rapussa kun ovat ilmeisesti lähdössä aamulennolla johonkin hienoon maahan. 

Viime pääsiäisenä, naapurin lapset kävivät virpomassa. Kaikkien muiden paitsi minun ovellani. Heidän vanhempansa ovat ilmeisesti opettaneet, ettei köyhäläisillä ole koskaan antaa mitään. 

Harkitsen poismuuttoa. Unelmana olisi asua esimerkiksi kaupungin vuokra asunnossa jossa muutkin saattavat olla köyhiä, ehkä siel minua ei aina ylenkatsottaisi. 😞