Onko media vallan sylikoira, vahtikoira vai susi?

Median pitäisi olla vahtikoira, jos valta osaa käsitellä mediaa oikein se on sylikoira, mutta jos median päästää toimimaan ilman valvontaa siitä tulee susi. Viimeaikoina tuntuu että media on saanut vesikauhun.

Suomalainen media on pullamössöä. Oikeita jees miehiä.

Ennen on ollut vahtikoira. Mutta viime aikoina etenkin nuoret toimittajat eivät halua olla toimittajia vaan vaikuttajia, joten mediasta on tullut saalistava susi.

Mitä korkeammalla maa on demokratian toteutumisen indekseissä niin yleensä lehdistökin on aika vapaata ja toimivaa. Autoritäärisemmissä maissa sana on enemmän valtaapitävien ohjauksessa. Aina löytyy toki valitettavaa ja korjattavaa oli maa mikä tahansa.

Media = Valta

Ei koiraeläin

Miten jotkut rakit tähän liittyy?

Kuplautuminen jossa samanmieliset tukevat ja vahvistavat toistensa ajatuksia, vailla kunnollista sen ulkopuoleltakin asioita poimivaa kriittistä tarkastelua ja toisenlaistenkin seikkojen huomioimista, on merkittävä uhka. Sellainen media, joka on käsitteltytapansa kanssa enemmän tasapainossa ei sellaista niin muodosta. Nykyään vaan moni luulee itseriittoisesti tietävänsä kaikesta kaiken ollakseen ylimielinen, vaikka todellisuudessa tietää pienen palan ja usein siitä yhdestä näkökulmasta.

Hallituksen sylikoira 

ihmisiä pidetään idiootteina niinkuin aikuiset ihmiset eivät muita medioita osaisi käyttää ja lukea

Varmasti perinteisellä medialla on varaa terävöityä ja olla monessa asiassa ärhäkämpi, ongelmakohtia tulisi käsitellä laidasta laitaan puoluetaustasta riippumatta eikä antaa perusteetonta suojelua kenellekään. Mitä laajempaan kansalaisten piiriin jokin epäkohta vaikuttaa, sen perusteellisemmin sitä pitäisi tutkia. Arvopohjaan perustuvia kysymyksiä, missä ei ole välttämättä mitään absoluuttista oikeaa tai väärää olemassa tai jos kysymys on muuten hankala tai jopa lose - lose tyyppinen (tyyliin jostain on pakko säästöjä nipistää ja joidenkin eduista pitää karsia), pitäisi niitä käsitellä kaikista tulokulmista monipuolisesti eikä vain yhtä vaihtoehtoa tuputtaen.

Jos jollekin sanomalle ja toisenlaiselle tulokulmalle yhteiskunnallisiin ym. asioihin on tilausta eikä sitä ole muissa medioissa riittävästi huomioitu ja käsitelty, voi yrittää haistaa markkinaraon ja perustaa oma media-alustansa tätä tyhjiötä täyttämään, demokratioissahan tämä yrittäminen on yleensä sentään mahdollista.

Vaihtoehtoja pyytää medialta pienempien tai suurempien virheiden korjaamista on mm. oikaisupyynnöt, Julkisen sanan neuvostoon valittaminen sekä räikeimmissä tapauksissa oikeuteen haastaminen (esim. yksityiselämän suojan piiriin kuuluvien asioiden levittelemisestä).

Eniten mainostavan sylikoira - Aaltola oli oikeassa ja siksi heitettiin paskaa todenpuhujan päälle.

En ihan kuitenkaan niputtaisi jokaista toimijaa samaan. Sanoma on tosin ostellut ja imaissut monia pienempiä lehtitaloja itseensä paisuttaen samalla omaa rooliaan jo melko suureksi mediakentällä, mitä kautta moniäänisyys pienentynyt.

Media on vallan hampaaton sylikoira, eivät pure vaikka kuuluisi varsinkin vallanpitäjiä.

Piiri pieni pyörii - pienen piirin takana iso agendoineen 🧐

Valtamedia nykyään e ole enää oikein mitään noista, vaan yrittää itse olla vallankäyttäjä. Erityisesti hesari profiloituu vahvasti siinä, että eivät vain tyydy raportoimaan vallakäyttäjien väärinkäytöksistä yms, vaan heillä on aktiivisia kampanjoita puolueita ja poliitikkoja vastaan esimerkiksi. Eli pyrkivät käyttämään valtaa ja ohjailemaan mielipiteitä itse, ei pysymään objektiivisena vallan vahtikoirana.