To live is to suffer, to survive is to find some meaning in the suffering

Kiitos Jordan

Kun kohtaat matkallasi Buddhan, anna sille hyvät naurut.

AP on Petersoninsa lukenut

Spread margerine!

Vierailija kirjoitti:

AP on Petersoninsa lukenut

Siteeraamalla Nietzscheä? 

Tyypillinen deepity. "Elämä on kärsimystä" - sikäli kun se on totta, se on triviaali totuus. Elämä sisältää lähes väistämättä myös jonkinlaista kärsimystä eikä tämän toteaminen vaadi minkäänlaista viisautta. "Elämä on kärsimystä" - sikäli kun se on olevinaan syvällinen viisaus, eli että elämä on syvimmältä, perimmäiseltä olemukseltaan kärsimystä, se on epätotta. Niinkin moniulotteisen asian kuin ihmisen elämän tiivistäminen yhteen käsitteeseen, saati niin kärjistettyyn käsitteeseen kuin "kärsimys" on silkkaa typeryyttä.

Tämä on taas näitä rikkaiden ohjeita köyhille. Köyhien kuuluu kärsiä, mutta he itse kyllä pelkästään nauttivat :)

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen deepity. "Elämä on kärsimystä" - sikäli kun se on totta, se on triviaali totuus. Elämä sisältää lähes väistämättä myös jonkinlaista kärsimystä eikä tämän toteaminen vaadi minkäänlaista viisautta. "Elämä on kärsimystä" - sikäli kun se on olevinaan syvällinen viisaus, eli että elämä on syvimmältä, perimmäiseltä olemukseltaan kärsimystä, se on epätotta. Niinkin moniulotteisen asian kuin ihmisen elämän tiivistäminen yhteen käsitteeseen, saati niin kärjistettyyn käsitteeseen kuin "kärsimys" on silkkaa typeryyttä.

Tuokaan sitaatti tuskin on esitelty yksinään saatika minään absoluuttisena totuutena ilman mitään poikkeuksia.

Tarpeeksi kun ruotii, niin kaikki "viisaudet" on loppujen lopuksi periaatteessa vain sanaleikkejä. 

Kyllähän keskitysleireiltä selvinnyt Viktor Frankl on vähän samaa mieltä. Tai hän taitaa sanoa, että merkityksellisyys ylipäätään pitää hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen deepity. "Elämä on kärsimystä" - sikäli kun se on totta, se on triviaali totuus. Elämä sisältää lähes väistämättä myös jonkinlaista kärsimystä eikä tämän toteaminen vaadi minkäänlaista viisautta. "Elämä on kärsimystä" - sikäli kun se on olevinaan syvällinen viisaus, eli että elämä on syvimmältä, perimmäiseltä olemukseltaan kärsimystä, se on epätotta. Niinkin moniulotteisen asian kuin ihmisen elämän tiivistäminen yhteen käsitteeseen, saati niin kärjistettyyn käsitteeseen kuin "kärsimys" on silkkaa typeryyttä.

Ei kai tälläistä elämänkielteistä typeryyttä kukaan kauppaa viisautena?

Ei elämässä ole mitään mieltä jos kärsimys on pohja. Valon ja varjon vaihtelu sopii paremmin mielikuvaksi. Ilottomuus on oikeasti nykyajan suurimpia vitsauksia. Tyhjännauramisella ei ole ilon kanssa tekemistä, sinä enemmänkin teeskennellään iloa kun ei kyetä sitä tuntemaan. Ja tuota kärsimystä pahempaa ei olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen deepity. "Elämä on kärsimystä" - sikäli kun se on totta, se on triviaali totuus. Elämä sisältää lähes väistämättä myös jonkinlaista kärsimystä eikä tämän toteaminen vaadi minkäänlaista viisautta. "Elämä on kärsimystä" - sikäli kun se on olevinaan syvällinen viisaus, eli että elämä on syvimmältä, perimmäiseltä olemukseltaan kärsimystä, se on epätotta. Niinkin moniulotteisen asian kuin ihmisen elämän tiivistäminen yhteen käsitteeseen, saati niin kärjistettyyn käsitteeseen kuin "kärsimys" on silkkaa typeryyttä.

Ei kai tälläistä elämänkielteistä typeryyttä kukaan kauppaa viisautena?

Ei elämässä ole mitään mieltä jos kärsimys on pohja. Valon ja varjon vaihtelu sopii paremmin mielikuvaksi. Ilottomuus on oikeasti nykyajan suurimpia vitsauksia. Tyhjännauramisella ei ole ilon kanssa tekemistä, sinä enemmänkin teeskennellään iloa

Sivusta, mutta koko ajatus länsimaalaisten "onnellisuudestahan" on rakennettu paljolti sen ajatuksen päälle, että meidän täytyy olla onnellisia, kun muualla on asiat huonommin. Ihan lapsesta saakkahan sitä tuputetaan, että muiden kärsimys on meidän onni. Esimerkiksi Afrikan lapset ja ruoka. 

Elämään kuuluu valitettavasti kärsimykset ja myös ne onnen hetket. Ihmisten aivot ovat siitä niin eris kummallisia, että ne kääntyvät enemmän negatiiviseen kuin positiivisuuden puolelle. Tätähän me ihmiset haluamme lukea juuri sitä negatiivisuutta,  mitä muille on tapahtunut. Mutta tuskin moni haluaa lukea positiivisia asioita esim. lehtien palstoilta? Vai kuinka? Moni lehti tulee toimeen vain näillä negatiivisilla asioilla, kun tietävät ihmisten mielentilan, että palstatilaa saa vain ikävillä asioilla, ei niillä hyvillä ja hauskoilla asioilla. Itse haluaisin joskus lukea niitä hauskoja juttuja. Esim. että joku pelasti toisen ihmisen, eläimen tai mitä hauskaa itse tehnyt omassa elämässään, vaikka niitä hauskoja mokia ym.