Lue keskustelun säännöt.
Kuinka uskonnollisia suomalaiset oli 100 vuotta sitten?
21.10.2023 |
Kävikö melkein kaikki silloin kirkossa joka sunnuntai tai ainakin kerran kuussa? Oliko kirkossa käyminen useimmille pelkkä pakollinen paha vai osoitus todellisesta uskosta? Kuinka paljon ihmiset rukoili, luki Raamattua yms. omalla ajallaan?
Kommentit (4)
Kyllä kirkossa käynti oli osa lähestulkoon jokaisen suomalaisen arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ymmärtääkseni 1920-luvulla ei kaupungeissa oltu välttämättä kovin uskonnollisia. Toki kirkkoon kuuluivat kaikki, mutta tuohon aikaan kirkolla oli erilaisia väestökirjanpidollisia tehtäviä, jotka nykyään ovat siirtyneet maistraateille. Niinpä kirkko oli enemmän läsnä ihmisten elämässä jo senkin osalta. Maalla varmasti oli oikeaa uskonnollisuutta enemmän kuin vaikkapa Helsingissä tai Viipurissa.
Eiköhän pakosti oltu. Piispat kiersivät kyliä, pitivät kinkereitä ja tenttasivat kyläläisiä. Jos ei osannut vastata oikein kysymyksiin tai ei osannut "loitsuja" ulkoa niin jalkapuut odottivat.
En tiedä mutta eikö silloin 1920-luvulla olleet 1800-luvun herätysliikkeet voimissaan - ainakin körttiläisyys ja lestadiolaisuuskin alkoi saada herätysliikkeen aseman. Suomalaiset asuivat enimmäkseen maaseudulla ja olivat pienviljelijöitä tai torppareita. Väestöä oli myös tehdastyössä.
"Uskontokuntaan kuulumisen pakollisuus (Suomessa) poistui vuoden 1923 uskonnonvapauslain myötä. Uskonnonvapauslaki salli myös uusien uskonnollisten yhdyskuntien vapaan perustamisen. Uskonnottomuus ja maallistuminen alkoivat lisääntyä. (Lähde:Wikipedia)
"Vuonna 1920 suomalaisista oli luterilaisia 98,1 %, ortodokseja 1,6 % ja muihin uskontoihin kuuluvia 0,3 %." (Lähde:Wikipedia)