Mikä siinä on että kouluaamuina lapset on kuin löysä spagetti

.. joka ei millään meinaa saada itseään kuntoon ja toimintaan. Mutta viikonloppuisin on saakeli sentään ennen seitsemää kauhee touhotus päällä. Jääkaapista vedetään aamupalaa kaksin käsin, telkkari pauhaa, revitään kaikki lelut kaapeista vuosisadan leikkeihin, ollaan lähdössä kaverin kanssa aamutuimaan ties mille retkille, koko ajan äiti äiti äiti saako sitä saako tätä äiti äiti jne.

Luulin että tää helpottaa pikkulapsi-iän jälkeen ja kouluiässä saan jo rauhallisia viikonloppuaamuja, nukkua pitkään jne mutta EI.

Ja kyllä, olen sanonut ja koittanut opettaa että toimivat itsenäisesti vkl aamulla ja muita herättämättä. He herää kuudelta ja ovat ehkä siihen seiskaan saakka suht hiljaa mutta pidempään ei tunnu onnistuvan vielä.