Lue keskustelun säännöt.
Jatkuva ahdistus enkä uskalla hakea apua.
21.09.2010 |
Olen 2 pienen lapsen totaali yh, ei sukulaisia tai edes hyviä ystäviä samalla paikkakunnalla. Olen yrittäjä ja talousahdingossa. Ahdistaa koko ajan niin että pää tuntuu hajoavan. Joka päivä saa miettiä millä rahalla ruokaa, bensaa että lapset pääsee eskariin/hoitoon jne.
Pidän pokeria naamaa lapsille ja touhutaan niiden kanssa tavallisia arkijuttuja illalla sitten parun pimeässä etteivät ole näkemässä. Lapsiin ahdistukseni ei onneksi ole vaikuttanut. Vielä.
En yksinkertaisesti uskalla hakea henkistä tukea terveyskeskuksesta tai mistään vaikka tuntuu että nyt mennään viimeisillä voimilla. Jos ne sielä sanovatkin että olen pakkolevon tarpeessa ja lapset otetaan huostaan? Lapsilla on kaikki hyvin, koti on siisti ja he ovat iloisia ja aktiivisia jaksan siis kaikki kotihommat kyllä hoitaa ja antaa aikaa lapsille enkä koe itseäni masentuneeksi, ei ole alkoholi tai huumeongelmia. Taitaa olla niin että lasten takia tässä mennäänkin vaikka läpi harmaan kiven, jos heidät otetaan pois mikä on täysin kestämätön ajatus niin mulla ei ole mitään jäljellä. En ole hakenut edes sosiaalitoimesta toimeentulotukea tai muutakaan juurikin noiden pelkojen takia että mut leimataan taas ykdeksi surkeaksi yksinhuoltajaksi jolla ei saisi lapsia olla ollenkaan.
Kurkkua kuristaa ja fysiikka alkaa pettää henkisestä puolesta puhumattakaan.
sainpahan vuodatettua.
Kommentit (6)
mutta ei varmaan auta pidemmän päälle? Hae apua itsellesi ja toimeentulotukea. Turhaan yrität sinnitellä äärirajoilla, et sinä siitä mitallia saa. Kaikkea hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eihän tuosta lapsia oteta huostaan. Mutta apu on kyllä tarpeen. Ajattele miten paljon voit helpottaa omaa oloasi vain pyytämällä apua. Se kannattaa!
Toimi jo huomenna.
Mutta sehän on hyvä että kuitenkin jaksat lasten kanssa, on siistiä jne. Pahemminkin vois olla.
Sun pitäs purkaa tuota ahdistusta jossain ja älä pelkää hakea tukea, jos rahat ei riitä.
Ei se mitään kamalaa ole, heität paperit vaan luukusta.
niin voi käydä jos vedät viime voimilla apinanraivolla
tarvitset apua, oikeasti
eikä niitä lapsia tosta vaan nykyään huostaanoteta, todellakaan
jos et hae mitään apua eikä sitä yhtäkkiä ilmaannu, niin ennen pitkää tod näk masennut etkä enää kykene suoriutumaan hommistasi, jolloin lapset voidaan loppuviimeksi ottaa pois. Tämän voisit välttää hakemalla apua ennen kuin romahdat totaalisesti. Se yleensä seuraa ahdistusta.