Lue keskustelun säännöt.
Maatalousyrittäjä + toinen ammatti
viljelijä
16.09.2023 |
Onko kenelläkään kokemusta maanviljelijän töistä toisen ammatin vierellä? Miten tälläiseen suhtaudutaan? Olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin ja perhetilani on kulkenut suvussa vuosikymmeniä. Olen todella kiinnostunut tilan jatkamisesta ja n kymmenisen vuotta aktiivisesti ollut mukana tilan töissä, kunnes muutin opiskelemaan. Silloin vain peltohommissa lähinnä autellut. Isäni kanssa olen koittanut keskustella asiasta, mutta koska olen nainen hän ajattelee, että en kykenisi siihen jota ei kuitenkaan sano suoraan. Silti kavereilleen ym kertoo kuinka minä hoidan tilalla lähes kaiken. Lakimieheksi valmistun, jos sillä jotain merkitystä.
Onko muilla naisilla kokemusta maanviljelijöiden töistä, miten ulkopuoliset suhtautuneet? Isälleni tärkeää minun menestys ja hyvä ammatti, mutta pienestä pitäen unelmoinut tilan jatkamisesta. Tai yleisesti kokemuksia kahden lähes vastakohtaisen ammatin tekemisestä?
Kommentit (12)
Tämä ei tainnut vastata alottajan kysymykseen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös aika harvat tilat enää elätä ihmistä eli toinen ammatti on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Mitä itse tunnen niin timpurin (ei ota niitä töitä toukotöiden eikä puintien aikaan), opettajan (pitkät lomat) ja maaseutusihteerin (samaa alaa kullö6, agrologi), jotka myös viljelee.
Onko sillä väliä, montako eri työtä tai ammattia sinulla on tai mitä muut sinusta ajattelevat? Tärkeintä on se, mitä itse haluat tehdä ja tässä tapauksessa vielä etenkin se, onko sinulla aikaa maatilan lisäksi enää muuhun työhön, on miettimisen paikka. Kyllä tilan pyörittäminen on kokopäivätyö ja intohimo, joten entä jos ei muulle jää enää aikaa? Ainakaan mikään 8-16 työ ei taida lakimiehenä enää onnistua ilman burnoutia. Toki se tilan koko ja töiden määrä/jakautuminenmyös määrittää hommann. Nyt ainakin tuntuu, että isäsi on oikeassa, eikä syynä ole naisena olo vaan se, ettet tiedä edes kaikkea, mitä tila vaatii, vaikka siellä olet varttunut. Ehkä isäsi yrittääkin säästää sinua ja haluaa sinulle paremman tienestin, korkeakouluttautunut kun olet tulevaisuudessa hyvään ammattiin? Onko kyseessä yksi viljalajike vai useampi, tuokin vaikuttaa, on vaikeampaa hoitaa kolmea eri lajiketta monestakin syystä. Päälle jos eri elukoita, kyllä se kokopäivätyöstä menee ja yksin jo todella vaikeaa. Jos todella pienestä tilasta kyse, ehkä selviäisit, mutta en suosittele.
Ei ole enää eläimiä, viljatila vain. Olen hoitanut yrityksen paperihommat jo n 5vuoden ajan ja ennen muuttoa suurimman osan töistä tehnyt. Tietenkään varmasti kaikkea en tiedä, sitä en väitäkkään. Maatalouskoulun käviessäni kuitenkin suurin osa asioista tuli tutuksi.
Kokemusta löytyy, 30 vuotta tehnyt kahta työtä. Puolisoni kylläkin pääasiassa hoitanut tilaa ja itse olen käynyt lähikaupungissa töissä. Ulkopuolisten suhtautuminen lähinnä kateellista, mm. maataloustuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harvalla lakimiehellä lienee maatalouteen juurikaan tuntumaa, joten voisitko hyödyntää sitä hankkimaasi koulutukseen ja suuntautua ammatillisesti siihen suuntaan kenties etänä/osa-aikaisesti maataloustöiden ohella toimien. Maatalousalan järjestöt/organisaatiot voisivat olla mahdollisia tulevaisuuden työnantajiasi, joilta varmaan löytyisi ymmärrystäkin näiden kahden ammatin yhteensovittamiseenkin.
Ammattitaito on suhtautumisessa ratkaisevampaa kuin sukupuoli. Toki edelleen on niin että harvalla naisella ammattitaito on riittävän monipuolinen. Psperihommien ja peltotöiden lisäksi on osattava huoltaa koneita, tiedettävä paljon varaosista yms., ymmärrettävää erilaisten koneiden toimintaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoltohenkilöt huoltavat koneet nykyään. Opettaja, maataloutta myös.
Vierailija kirjoitti:
Huoltohenkilöt huoltavat koneet nykyään. Opettaja, maataloutta myös.
Kun on peltotyöt tai vaikka puinti käynnissä ei yleensä ole aikaa odottaa paikalle huoltohenkilöä eikä välttämättä se naapuri ehdi apuun yhtään sen paremmin kun hänenkin on saatava tehtyä ne omat työt ajallaan. Toki vaihtoehto on myös se että verkostot on niin hyvät että työn pystyy teettämään urakoitsijalla juuri oikeaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No oma kokemukseni sivutoimiviljelijänä on että kannattaa päivätöihin kuitenkin panostaa enemmän ja maatalous siinä sivussa. Varsinkin jos on ns. vastuuhommissa ulkopuolella. Kaikki rahat mikä jää elämisen jälkeen menee sitten perunanistutuskoneen korjaukseen, sekin niin vanha että osien metsästykseen menee aikaa tai pitää paikallisella kyläsepällä teettää jos oma aika ei riitä(joka on usein parempi ja nopeampi mutta kalliimpi vaihtoehto).
Kasvinviljelytila joten työpiikkejä ei onneksi ole kuin kaksi vuodessa, silloin sitten painetaankin muutama viikko ilman unta. Nyt onneksi perunan ja viljan hinta noussut mutta aikaisemmin siitä saanut käytännössä mitään. Hyvänä vuonna jää muutama tonni tulokseksi, huonona meni saman miinuksella, riippuu sadosta ja tarvittavista investoinneista, nekin korjauksia tai pieniä päivityksiä. Kehitysinvestointeja turha haaveilla lainarahalla nykykoroilla.
Mukavaa ja hauskaa. Elämäntapa ja ainakin ajattelen ylläpitäväni huoltovarmuutta ja tuotan ruokaa ihmisille. Ei tätä pelkästään rahan takia kukaan tee :)
On kokemusta jo 10 vuoden ajalta. Aloittaessa lapset oli ihan pieniä. Toinen työ koko ajan. Varmasti isäsi auttaa alkuun. Olen ostanut urakoitsijoilta jonkin verran palveluita. Aina voi vaihtaa tuotantosuuntaa helpompaan. Periaate on ollut että maat halutaan säilyttää itsellä ja kunhan pyörii omillaan ei niinkään isot tienestit. Haaveena on että jos vielä joskus alkaisi joku tuotantosuunta kannattaa niin että voisi jäädä kokopäiväiseksi jyväjemmariksi.
Senkus teet mitä tahot