Millainen on hyvä palaveri? Vinkit ja kauhukokemukset kehiin!

hyvässä palaverissa on kunnon agenda ajoissa laadittuna, hyvä esittelijä joka asialla ja järkevä puheenjohtaja, joka antaa kaikkien puhua mutta pitää puheen asiassa. Kokous alkaa sovittuna aikana ja loppuu ajoissa.

Alkaa ajallaan ilman turhaa säätöä. Vetäjä on napakka, sovitaan kuka kirjaa asiat ylös, pysytään asiassa, ei jaaritella turhaan käsiteltävien aiheiden ulkopuolelta, kaikki ovat valmistautuneet hyvin jo ennakkoon. Ei huudeta toisten päälle. Usein varsinkin miehillä (erityisesti vanhemmilla ja joskus toki naisillakin) on tapana jaaritella tyhjänpäisyyksiä pätemisen tarpeessa tai ottaa esille asioita, jotka eivät liity palaveriin mitenkään.

Kauhukokemus: Meillä on tiimissä yksi ihminen, joka ei osaa käyttäytyä palavereissa.

Hihittelee, tirskuu, ilmeilee bestiksensä kanssa, kysyy ja kommentoi koko ajan, ja yleensä aivan asian vierestä, yrittää väkisin vääntää joka asiasta vitsiä... Käyttäytyy kuin joku rasittava teini-ikäinen luokan pelle, vaikka kyseessä on siis viisikymppinen nainen. 

Tämän yhden ihmisen takia palaverit venyvät aina yliajalle eikä koskaan saada käytyä läpi koko asialistaa. Tekisi mieli joskus karjaista, että turpa kiinni, mene ulos, jos ei kerran kiinnosta. 

Hyvä puheenjohtaja uskaltaa keskeyttää nämä jaarittelijat ja puhumisen ilosta puhuvat, jotka onnistuvat ainakin meidän työpaikalla kääntämään melki aiheen kuin aiheen itseensä ja/tai lapsiinsa. Jos tarkoituksena on puhua virkistyspäivästä, niin tää yksi rupeaa kertomaan, millaisia virkistyspäiviä hänen entisessä työpaikassaan oli ja mitä hassua hänen lapsensa siitä totesi. Siinä se tunti sitten menikin.

Joku asialista on tarpeen ja mieluummin jo muutamaa päivää ennemmin, että ihmiset osaavat valmistautua käsiteltäviin aiheisiin.

Kuulosti oudolta että etäpalaverissa moni kehui sitä että voi tehdä samalla muuta , siis mitä ? Tehdääkö työt siinä sisussa ?

Sellainen minkä sisältöä ei olisi voinut tiivistää yhteen sähköpostiviestiin. Eli palaveri on oikeasti tarpeellinen eikä ajanhukkaa.

Esimieheni on juuri näitä joista kauhukokemuksia. Kun ei osaa puhua jaarittelematta niin ei vaan osaa. Pitää palavereita joissa olisi tärkeä sisältö, mutta sille jää lopulta liian vähän aikaa.

Ollaan vaadittu pöytälistat etukäteen, mutta sekään ei auta kun jokainen kohta pitää jaaritellen puhua auki niin että kolmevuotiaskin varmasti ymmärtäisi (ja nukahtaisi sitä kuunnellessa). Alussa kokoukset venyivät, nyt ihmiset vain nousevat ja lähtevät ja hommat jäävät kesken tai tulevat lopuksi hutiloiden käsiteltyä. Paskaa.

Jos listalla on asia, johon oikeasti halutaan ja tarvitaan kaikkien mielipide, niin hyvä pj kysyy sitä ja sanoo vaikka, että "tähän me kaikki voitaisiin nyt kommentoida jotakin, aloitatko sä Riikka, mitä mieltä olet tästä?" ja käydään koko pöytä läpi. Näin myös ne hiljaisemmat ihmiset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Muuten käy niin, että se puheripulin kourissa oleva esiintyjä pitää läpi kokouksen monologeja ja muut ovat lähinnä hänen nuutunut yleisönsä. Hyvä puhis uskaltaa sanoa näille sanasepoille vaikka kesken lauseen, että kiitos, kuullaanpa nyt seuraavaksi mitä mieltä muut ovat. 

Otetaan palaveri, jonka aihe vaikkapa sairaalan sähköpisteiden käyttö ja suojaus ja atk-laitteiden käyttö sekä verkkopiuhat. Kutsutaan suunnittelijoiden lisäksi mukaan ensin johtokunta, jotka kutsuu mukaan ylimmät pomot, jotka kutsuvat mukaan pari osastonjohtajaa, joiden mielestä myös Pirkko, Eerika, Ritva, Raija ja Jouni sekä Jounin sijainen Eppu olisi hyvä kutsua, koska "he niitä sähkölaitteita joka päivä käyttävät" Palaverissa ei ikinä päästä alkua pidemmälle, koska Pirkko ja Jouni eivät ole edes kuulleet hankkeesta ennen kutsua, ja he haluavat että heille selitetään kaikki alusta alkaen. Sitten he keksivät että nyt on pomojakin paikalla, alkavat valittaa palkkauksesta ja esitellyistä arkkitehdin pohjapiirustuksista, joita eivät ymmärrä, ja keskustelu kääntyy osaston potilashuoneiden verhoihin. Verhoista riidellään 55 minuuttia 60 minuutin kokouksesta.

Sähköistä ei puhuta sanaakaan, ja suunnittelija sitten vaan piirtää sähköt omasta päästään, koska kuvat pitää olla valmiit seuraavana torstaina. Kun rakennus valmistuu, kaikkien mielestä sähköt on suunniteltu ihan tyhmästi, ja valitetaan kun ei taaskaan ole kuunneltu ketään joka asiasta tietäisi.

Sellainen, jota ei ole. Työpaikallamme pidetään palavereja väkisin, vaikka ei ole mitään sanottavaa. Samat ääliöt puhuvat tyhjänpäiväisyyksiä. Miksi heitä pidetään firmassa, kun he eivät tee mitään?

Esimies tenttaa vuorollaan tiimiläisiltä, mitä ovat tehneet, mitä meinaavat tehdä (mitä on pöydällä), miksi jotain jäänyt tekemättä. Ivailee.

Palaa, paloja ja verthha

Kaikki tulevat ajoissa. Mikään ei riso niin, kuin nämä, sorisori, oli niin ruuhkainen liikenne.

Pysytään asiassa ja vain asiassa, on hyvin valmisteltu.

Kestää maksimissaan tunnin.

Työpaikallani on yksi, joka kokouksissa kyselee koko ajan kaikkea ja aloittaa keskusteluja kaikesta yleisestä.

Kuvitellaan, että olisimme töissä vaikka ruokakaupassa. Viikkopalaverin asialistalla olisi leivän hintojen nostaminen, ensi viikon tet-harjoittelijoiden ohjaus ja viikonlopun ale-kampanjan organisointi.

Tää yks mielellään äänessä oleva tyyppi esittää kysymyksiä ja avaa keskusteluja läpi koko palaverin aiheista miksi meillä on myynnissä x-merkkistä leipää eikä y-merkkistä, entisessä työpaikassani oli ainakin paremmin järjestetty tet-harjoittelijoiden viikko, millä perusteella nämä harjoittelijat on valittu, onko heitä meillä yhtä paljon kuin naapurikaupassa, miksei ale-kampanjassa ole käytetty väriä z kun se olisi kyllä paljon parempi kuin tää mikä näissä materiaaleissa nyt on...

Koko palaveri tätä yhden ihmisen kyselyä, joihin pomo koittaa vastailla parhaansa mukaan. Asialistaa ei ehditä tämän yhden takia useinkaan käymään läpi ollenkaan.

Meillä aina samat kaksi tyyppiä kehuu itseään. Toinen heistä kehuu myös yhtä kaveriaan nimeltä mainiten kuinka hyviä työntekijöitä ovat. Sama käsikirjoitus joka helkutin palaverissa.

Paras palveri on lyhyt ja ytimekäs, jossa keskitytään vain asiaan ja henkilökohtaisuudet sekä itskehut jätetään pois.