Voiko puoliso käyttää kuolleen puolison omaisuutta?

Kaikki on sovittavissa. Yleensä leski saa leskeneläkettä, eikä myy omaisuutta henkensä pitimiksi.

Omaisuudesta tehdään yleensä ositus, jonka myötä saat osuutesi käyttöön.

Ei kai. Perunkirjoitus pitää ainakin tehdä ensin.

Tuleva perijä kirjoitti:

Kaikki on sovittavissa. Yleensä leski saa leskeneläkettä, eikä myy omaisuutta henkensä pitimiksi.

Eikös leskeneläkettä saa vain leski, jolla alaikäisiä lapsia? Tässä leski 80 vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Omaisuudesta tehdään yleensä ositus, jonka myötä saat osuutesi käyttöön.

Eikös ositus tehdä avioerossa, ei kuolemantapauksessa.

Just tuon takia alaikäiselle lapselle määrätään edunvalvoja, ettei leski tuhlaa lapsen perintöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisuudesta tehdään yleensä ositus, jonka myötä saat osuutesi käyttöön.

Eikös ositus tehdä avioerossa, ei kuolemantapauksessa.

Kyllä ositus tehdään myös kuolemantapauksessa, jos vainaja oli naimisissa. Leski voi osituksessa saada osan vainajan omaisuudesta (tarkka määrä riippuu siitä, paljonko leskellä on omaa omaisuutta).

No jos lapset haluaa maksaa verot omaisuudesta, jota eivät saa, niin toki noin voi sopia.

Vierailija kirjoitti:

Tuleva perijä kirjoitti:

Kaikki on sovittavissa. Yleensä leski saa leskeneläkettä, eikä myy omaisuutta henkensä pitimiksi.

Eikös leskeneläkettä saa vain leski, jolla alaikäisiä lapsia? Tässä leski 80 vuotias.

Leskeneläkettä voi saada myös, vaikka ei olisi alaikäisiä lapsia, mutta silloin lesken omat tulot vaikuttavat leskeneläkkeen suuruuteen. Lisäksi on ehtoja, jotka liittyvät avioliiton solmimisikään.

Riipuu jos mahtuu, naisen vaateet on yleensä pienempiä kuin miesten niin ahdasta on. tietysti jos muija on joku amatsoni sonni.

Miespareilla on myös tapana käyttää eri tyylisii vaateita, mutta mahdollisesti ok.

ihan tilanteen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisuudesta tehdään yleensä ositus, jonka myötä saat osuutesi käyttöön.

Eikös ositus tehdä avioerossa, ei kuolemantapauksessa.

Kyllä ositus tehdään myös kuolemantapauksessa, jos vainaja oli naimisissa. Leski voi osituksessa saada osan vainajan omaisuudesta (tarkka määrä riippuu siitä, paljonko leskellä on omaa omaisuutta).

Ei tarvitse lain mukaan tehdä ositusta, mikäli on ollut naimisissa. Perukirjoihin tämäkin sitten laitetaan laki pykälällä, saa sen toki tehdä jos se leskelle sopii, sekin merkataan perukirjaan. Jakokirjat on sitten erikseen, mitä jaetaan ja kenen kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisuudesta tehdään yleensä ositus, jonka myötä saat osuutesi käyttöön.

Eikös ositus tehdä avioerossa, ei kuolemantapauksessa.

Kyllä ositus tehdään myös kuolemantapauksessa, jos vainaja oli naimisissa. Leski voi osituksessa saada osan vainajan omaisuudesta (tarkka määrä riippuu siitä, paljonko leskellä on omaa omaisuutta).

Ei tarvitse lain mukaan tehdä ositusta, mikäli on ollut naimisissa. Perukirjoihin tämäkin sitten laitetaan laki pykälällä, saa sen toki tehdä jos se leskelle sopii, sekin merkataan perukirjaan. Jakokirjat on sitten erikseen, mitä jaetaan ja kenen kesken.

Perukirjaan tuleva teksti:

Leski ilmoittaa, että hän käyttää oikeutta olla antamatta omaa omaisuutta

tasinkona rintaperillisille avioliittolaki 103 § 2 momentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisuudesta tehdään yleensä ositus, jonka myötä saat osuutesi käyttöön.

Eikös ositus tehdä avioerossa, ei kuolemantapauksessa.

Kyllä ositus tehdään myös kuolemantapauksessa, jos vainaja oli naimisissa. Leski voi osituksessa saada osan vainajan omaisuudesta (tarkka määrä riippuu siitä, paljonko leskellä on omaa omaisuutta).

Ei tarvitse lain mukaan tehdä ositusta, mikäli on ollut naimisissa. Perukirjoihin tämäkin sitten laitetaan laki pykälällä, saa sen toki tehdä jos se leskelle sopii, sekin merkataan perukirjaan. Jakokirjat on sitten erikseen, mitä jaetaan ja kenen kesken.

Ositus on pakko tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun leski kuolee. Muuten perilliset eivät saa perintöään käyttöönsä.

Sielä taas joku mamma ahnehtimassa miehensä varallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisuudesta tehdään yleensä ositus, jonka myötä saat osuutesi käyttöön.

Eikös ositus tehdä avioerossa, ei kuolemantapauksessa.

Kyllä ositus tehdään myös kuolemantapauksessa, jos vainaja oli naimisissa. Leski voi osituksessa saada osan vainajan omaisuudesta (tarkka määrä riippuu siitä, paljonko leskellä on omaa omaisuutta).

Ei tarvitse lain mukaan tehdä ositusta, mikäli on ollut naimisissa. Perukirjoihin tämäkin sitten laitetaan laki pykälällä, saa sen toki tehdä jos se leskelle sopii, sekin merkataan perukirjaan. Jakokirjat on sitten erikseen, mitä jaetaan ja kenen kesken.

Perukirjaan tuleva teksti:

Leski ilmoittaa, että hän käyttää oikeutta olla antamatta omaa omaisuutta

tasinkona rintaperillisille avioliittolaki 103 § 2 momentti.

Tämä sopii tilanteeseen, jossa lesken oma omaisuus on suurempi kuin vainajan omaisuus. Ap:n tapauksessa tuskin on näin.

Kuolleella ei lakiteknisesti katsoen ole omaisuutta vaan vainajan kuolin hetkellä hänen maallinen omaisuutensa muuttuu perikunnan omaisuudeksi.

Jos et kuulu perikuntaan,sinulla ei ole oikeutta omaisuuteen eikä varallisuuteen.

Varkauteenhan et toki syyllisty jos tuota varallisuutta käytät,vaan kavallukseen joka on varkautta vakavampi rikos.

Perinnön ensisijaiset saajat ovat mahdolliset velkojat,kuten pankki mahdollisine asunto,mökki ym velkoineen,rahoitusyhtiö,sekä monet muut instanssin joilla on maksusaatavia kuolinpesästä.

Suosittelen odottamaan vainajan jäähtymistä,hautajaisia sekä pesänselvittäjän tekemää varsinaista perinnönjako tilaisuutta.

Olen tänään tajunnut että jos mieheni kuolee, minulla ei ole varaa pitää hänelle hautajaisia :(.

Andreas kirjoitti:

Kuolleella ei lakiteknisesti katsoen ole omaisuutta vaan vainajan kuolin hetkellä hänen maallinen omaisuutensa muuttuu perikunnan omaisuudeksi.

Jos et kuulu perikuntaan,sinulla ei ole oikeutta omaisuuteen eikä varallisuuteen.

Varkauteenhan et toki syyllisty jos tuota varallisuutta käytät,vaan kavallukseen joka on varkautta vakavampi rikos.

Perinnön ensisijaiset saajat ovat mahdolliset velkojat,kuten pankki mahdollisine asunto,mökki ym velkoineen,rahoitusyhtiö,sekä monet muut instanssin joilla on maksusaatavia kuolinpesästä.

Suosittelen odottamaan vainajan jäähtymistä,hautajaisia sekä pesänselvittäjän tekemää varsinaista perinnönjako tilaisuutta.

Virkatodistuksesta asia selviää kuka kuuluu perikuntaan ja pankkiin on ihan turha mennä ja sanoa että kuuluu. Pitää olla lippua ja lappu, tulee muuten rukkaset. Kyllä se verottaja huolehtii jos ei muu, käräjänoikeuden päätöksella että perukirja tulee tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaisuudesta tehdään yleensä ositus, jonka myötä saat osuutesi käyttöön.

Eikös ositus tehdä avioerossa, ei kuolemantapauksessa.

Ositus tehdään aina avioliiton päättyessä. Ja avioliitto päättyy eroon tai kuolemaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen tänään tajunnut että jos mieheni kuolee, minulla ei ole varaa pitää hänelle hautajaisia :(.

Hautajaiset maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista.