Lue keskustelun säännöt.
1-luokkalainen ei millään haluaisi jäädä edes
27.09.2010 |
45min ajaksi yksin kotiin ://
kyseessä 1 ainoa arkiaamu kun 3-luokkalaisella 8 aamu ja minun ja miehen lähdettävä myös 07.40 töihin (08 alkaa työaika).
Eli muksu jäisi n.½h ajakis yksin ja kovin tuntuu vaikealta, en oikein ymmärrä miksi vaikka toisaalta ymmärränkin kun on kuitenkin vasta ekalla.
Minä soittaisin hänelle kun aika lähteä kouluun, samoin vaikka sitä ennenkin jos niikseen on.
Tuntuu vaan niin pahalta lapsen puolesta:/
Kommentit (7)
Muksu ollut tätä ennen parina ti-aamuna naapurilla jonka lapsi on samalla luokalla kuin omani, mutta nyt annettiin ymmärtää että niin ei enää voi jatkua.
Olin itse kotona pitkään koulujen alettua eli ollut vasta pari vkoa nyt töissä.
Meillä ei tuo jommankumman kotona oleminen aamuisin nykyistä kauemmin nyt yksinkertaisesti onnistu, kuljemme samaa matkaa vierekkäisiin työpaikkoihin ja mies lähtee töistä niin että pääsemme samaa matkaa kotiin jonka aniosta olemme kotona jo hieman ennen klo16 mikä on iltapäivän ja illan suhteen ihana asia.
Esikoisen 1-ja 2-luokalla ollessa asia oli eri koska olin eri työpaikassa (määräaikainen työsuhde) ja kuljin omin neuvoin töihin ja kotiin (jolloin saatoin olla kotona milloin vain klo15-18 välillä).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keksii asiaan jonkun ratkaisun. Lapsen lykkääminen samalla luokalla olevan naapurin lapsen kotiin ei yleensä ole hyvä ratkaisu, koska ihmiset haluavat rauhaa ja yksityisyyttä arkiaamuihinsa. Onneksi saivat sen tuotua ilmi näinkin pian ja niin suoraan, että tajusit.
Hän kyllä itse sitä ehdotti.
Eikä ole kuin 1x siellä ollutkaan ja tosiaan vain ½h ajan.
ap*eikä se nyt ollut tässä se pointti*
Muksu ollut tätä ennen parina ti-aamuna naapurilla jonka lapsi on samalla luokalla kuin omani, mutta nyt annettiin ymmärtää että niin ei enää voi jatkua.
Siis kerran viikossa, puoli tuntia, samalta luokalta. En ymmärrä. No, kyllä tuollainen jossain kostautuu...
Meille saa aina tulla aamulla, jos muuten jäisi yksin. Ja saa tulla vaikka olisimme sairaana, emmekä lähtisi itse koululle.
avarasydäminen. Kaikki eivät ole (esim. minä), mutta maailma ei ole reilu paikka ei se välttämättä mitenkään kostaudu ikinä, että asetamme itsemme etusijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
avarasydäminen. Kaikki eivät ole (esim. minä), mutta maailma ei ole reilu paikka ei se välttämättä mitenkään kostaudu ikinä, että asetamme itsemme etusijalle.
Ehkette koskaan edes huomaa sitä, koska ajattelette aina itseänne.
Oma isäni on samanlainen, eikä hän tule ikinä sitä huomaamaan. Mutta riittää, että itse tiedän, että teen oikein.
Olkoon maailma paska paikka (ja sitä se onkin), mutta jos minä voin tehdä siitä jollekin 7 miljardista edes hetkeksi paremman, niin se on sen arvoista.
"Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostaankaan".
yhdeksän aamuina jompi kumpi vanhemmista on lähettämässä kouluun, mutta kymmenen aamut on hankalia. Silloinkin lapsi menee mieluummin koulun pihalle leikkimään tunniksi, kun jäisi kotiin siksi ajaksi (tai edes puoleksi tunniksi). Viime viikolla jälleen harjoitelimme kotiin jäämistä, sovimme, että soitellaan sitten, kun pitää lähteä. Poika itse soitti noin 15 minuutin kuluttua ja kysyi, että saako hän mennä mieluummin ulos. Annoin tietenkin luvan. Luulen, että tämä tulee vaikeutumaan vielä tästä, kun aamut ovat pimeämmät. Ehkä sitten keväällä rupeaa rohkeutta jo löytymään.