Kyllästyin kerran kk juomiseen ja raitistuin

Mulla oli vuosien ajan tapana tirvaista kerran kk yhden illan kännit. Kotona pohjat ( lue kännit) ja siitä kävellen 2,5 km ravintolaan. Siellä oli aina ne samat naamat ja kun yksin kävin niin yritin aina löytää juttuseuraa. Jossain vaiheessa iltaa kuitenkin aina jotenkin havahduin siihen, että mitä ihmettä minä täällä oikein teen? Porukkaa virtasi sisään ja tabnssilattioilla oli porukkaa. Viina virtasi ja olut kuohui.
Siitä sitten kotiin vielä kovemmassa humalassa ja välillä koluttiin ojan pohjat kun jalkakäytävä ei riittänyt. Nukkumaan ja neljän tunnin kuluttua uni katkesi ja alkoi krapula aamu.
Mutta ei enää. Vaikka se oli kerran kuussa tapahtuva episodi niin se oli mulle riippuvuus. Oikein maha pohjassa kutitti kun päivällä odotin iltaa

Jotenkin mulla vain meni palikat paikoilleen ja nyt olen pysynyt raittiina jo hyvän aikaa. En kaipaa alkoholia ja laskurissa kuukaudet menee eteenpäin kivasti enkä halua katkaista raitista aikaa. Eikä ole siihen mitään tarvettakaan. Olen onnellinen ja elämä tuntuu hyvältä.

Siellä paikallisessa ravintolassa varmaan pyörii vieläkin ne samat naamat. Ankeaa elämää sellainen jos sisältö siihen haetaan ravintoloista. Itsekin niin tein. Se oli kuin peli. Kuinka monen kanssa kerkiää jutella ja mistä kaikesta pääsee keskustelemaan?

Kyllä raittius on niin paljon mukavampaa. Kun sitä käy jo viidennelläkymmenennellä niin hyvät yöunet on tärkeämpi juttu.