Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmistä, joka vie sinulta energiaa,
27.09.2010 |
jonka kanssa et tule ollenkaan toimeen, jota mielellään välttelet? Jopa inhoat? Kuka hän on? Mulla on isäni uusi vaimo sellainen, kun joutuu hänen kanssaan samaan tilaan muutamaksi tunniksi, on aivan puhki, jotenkin hän on niin hyökkäävä ja ärsyttävä, että oikein imee toisesta kaikki mehut. Kurjaa, koska mieluiten olen tapaamatta häntä, mutta isäni kanssa olen tekemisissä mielelläni.
Kommentit (20)
Mietin jo muuttoa naapurini takia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja pysyn kaukana, jos vaan mahdollista.
1) Ei olla yhtään samalla aaltopituudella. Olo jäykkää, ei aitoa. Itse väsyn, koska olen luonteeltani empaattinen ja yritän aina kovasti olla ystävällinen ja miellyttävä kaikille. Tällaisissa tilanteissa yrittäminen on todella työlästä, kun ei saa toiselta ihmiseltä mitään vastavuoroista "apua".
2) Myös ihmiset jotka vaahtoavat suuna päänä, niin ettei väliin saa kukaan mitään sanottua ovat energiaa vieviä = ei normaalia vuorovaikutusta, vaan "tulevat iholle", hukuttavat toiset omaan puhetulvaansa, liian henkilökohtaisiin asioihinsa (haloo, en halua kuulla kaikista tämän päivän vessareissuistasi...), eivät ymmärrä toisia tai toisten "omaa tilaa"... lisäksi monesti voivat olla todella epähienotunteisia. Kysyvät kummia henkilökohtaisia kysymyksiä kesken juhlaillallisen suureen ääneen tms.
3) Lisäksi ovat negatiiviset pessimisti-marttyyrit, jotka VALITTAVAT kaikesta ja kaikesta. Ja yleensä kaikki muut ovat huonoja, tyhmiä ja väärässä. Ei jaksa.
että otsikon lainaus ei tule automaattisesti tuohon viestikenttään kun painaa "lainaa alkuperäistä"
Voisitteko opetella lainaamaan oikein niin tiedetään mistä viestistä puhutaan?
Ärsyttää kun kopioidaan tyhjiä laatikoita vaan..
tämä on siis tuolle yhdelle vastaajalle.
Mieheni veljen uusi tyttöystävä.
Toinen on eräs työkaveri, joka änkeää työmaalle jopa vapaa päivänäänkin kahville ja juttelemaan, siinä samalla häiritsee mun työntekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) Ei olla yhtään samalla aaltopituudella. Olo jäykkää, ei aitoa. Itse väsyn, koska olen luonteeltani empaattinen ja yritän aina kovasti olla ystävällinen ja miellyttävä kaikille. Tällaisissa tilanteissa yrittäminen on todella työlästä, kun ei saa toiselta ihmiseltä mitään vastavuoroista "apua".
2) Myös ihmiset jotka vaahtoavat suuna päänä, niin ettei väliin saa kukaan mitään sanottua ovat energiaa vieviä = ei normaalia vuorovaikutusta, vaan "tulevat iholle", hukuttavat toiset omaan puhetulvaansa, liian henkilökohtaisiin asioihinsa (haloo, en halua kuulla kaikista tämän päivän vessareissuistasi...), eivät ymmärrä toisia tai toisten "omaa tilaa"... lisäksi monesti voivat olla todella epähienotunteisia. Kysyvät kummia henkilökohtaisia kysymyksiä kesken juhlaillallisen suureen ääneen tms.
3) Lisäksi ovat negatiiviset pessimisti-marttyyrit, jotka VALITTAVAT kaikesta ja kaikesta. Ja yleensä kaikki muut ovat huonoja, tyhmiä ja väärässä. Ei jaksa.
Alkoi jo vaikuttaa suhtautumiseeni mieheni poikaa kohtaan. Sitten tajusin olevani kateellinen tälle exälle ja mustasukkainen mieheni entisestä elämästä. Kunnon keskustelu mieheni kanssa ja kateus ja mustasukkaisuus ovat muisto vain. Eikä tämä exäkään vie enää energiaani :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoi jo vaikuttaa suhtautumiseeni mieheni poikaa kohtaan. Sitten tajusin olevani kateellinen tälle exälle ja mustasukkainen mieheni entisestä elämästä. Kunnon keskustelu mieheni kanssa ja kateus ja mustasukkaisuus ovat muisto vain. Eikä tämä exäkään vie enää energiaani :)
mutta vastaan anoppini. En jaksa eritellä, mutta en todellakaan olisi vapaaehtoisesti hänen kaltaisensa kanssa missään tekemisissä. Hän nyt vain sattuu olemaan mieheni äiti.
- Kiittämätön ja ymmärtämätön miniä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6 erittelikin anoppini "ongelmat". Kaikki kohdat sopivat täysin häneen.
58vuotta.Juoppo.Muistaa ja kuulee nyt jo asioita väärin.Tulen todella kiukkuiseksi ja surulliseksi kun avaa suunsa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja takertuu seuraani vaikka yritän hakeutua muualle tai viestittää olevani kiireinen.
Eniten energiaani vie se, että joudun vasten tahtoani käyttäytymään tavallista tylymmin ja epäkohteliaammin esim. ruokatunnilla. Haluaisin joskus keskustella muidenkin ihmisten kanssa kuin aina vaan tämän "muka bestikseni".
erittäin masentava ihminen. Valittaa aina jostain, ei ikinä ole 'ryhdistäytynyt'. Marttyyri. Ei koskaan ole kuunnellut mua, puhuu vain omista asioistaan.
Puhuu pahaa omista lapsistaankin.
Kun kerroin odottavani kolmatta, hän vain siunaili ja pahoitteli tilannetta. Ihan kuin olisi ollut oikein paha tilanne:(.
En koskaan tule hyvälle tuulelle kun tapaan äitiäni. Päinvastoin, tulen vihaiseksi ja puolustuskannalle!!!
Valitettavasti äitini luona on pakko käydä, kun haluan nähdä isäänikin. Isäni on täysin päinvastainen henkilö: lämmin, välittävä, ERITTÄIN positiivinen, hauska...:).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaisia ihmisiä kannattaa vältellä. He ottavat, mutteivät anna mitään.
Minulla on yksi sellainen työkaveri ja nykyisin hän on pomoni. "Kivaa" mennä takaisin töihin ) :
Hän on siis tavallaan ystävällinen, tavallaan ystäväkin. Mutta, olen aina hyvin väsynyt kun olen ollut paljon hänen kanssaan. Hän on vaativa, odottaa että kahvimuki tuodaan hänelle, kun tekee hommia. Odottaa kyytitarjouksia, voinnin kyselyä, empatiaa esim. päänsäryn tms takia. Asiat pitää mennä hänen tavallaan, se tulee ilmi sanattomasti. Hänen tahtoonsa on taivuttava,sen hän on antanut ymmärtää.
ja vasta näin jälkikäteen nään miten iso merkitys sillä olikaan. Uh ja huh.
on sukulainen, ja aina kun hän käy lapsensa kanssa kylässä, olen sen jälkeen todella väsynyt ja kiukkuinen. käyvät joka viikko vaikka keksin tekosyitä ja olen suoraankin sanonut, että en joka viikko ennätä tapaamaan. Oudointa on, että en tiedä miksi heidän vierailunsa ovat niin uuvuttavia! Itse olen meistä se puheliaampi ja päällekäyvempi tyyppi. Välillä tuntuu, että aivan vihaan tätä ihmistä, vaikka hän ei ole tehnyt minulle mitään pahaa, enkä ymmärrä tntemuksiani.
on juuri tuollainen!
Aina oikeassa, kävelee mun perässä, neuvoo miten asiat voisi tehdä paremmin, kaivelee asioita 30 vuoden takaa, juoruaa muista (ja minun asioistani heille), arvostelee muita perheenjäseniä (jotka eivät ole paikalla), ja ylipäätään ajattelee olevansa korvaamaton maailman napa. Tärkeintä maailmassa on oman egon pönkittäminen.
Viimeksi hän tarjoutui meille "avuksi" kun minä ja molemmat lapset olimme yhtä aikaa sairaana. Äidin läsnäolo vei niin paljon energiaa, että päätin, etten koskaan enää pyydä häntä meille, jos olen itse sairas. Hän imi minusta viimeisetkin mehut.