Häiritseekö teitä jos "keskusteluapua" antava ammattilainen viittaa aina omiin kokemuksiinsa?
Kyseessä "keskustelemalla" "apua tarjoava" ohjausalan ammattilainen. Miltei jokaisella tapaamisella viittaa johonkin omaan kokemukseensa, kun käsitellään asioitani. Minusta tämä on ärsyttävää eikä ammattimaista. Tuntuu epäkypsältä ja siltä, ettei ole muuta ammatillista tietopohjaa mitä käyttää, kuin omat kokemukset. Tai jokin tarve viitata paljon omaan elämäänsä.
Onko muilla tällaisesta keskustelu/ohjaustyylistä kokemusta?
Kommentit (13)
Ei todellakaan kuulosta miltään ammattilaiselta, jos aina kääntää keskustelun siihen kun "minullakin oli vähän samanlainen tilanne ja näin siitä selvisin"
Vituttaisi kuunnella tuollaista
Olen lasten kanssa työskentelevä enkä koskaan sano että kun meidän Jesse-Jasmiina oli...Se on epäammattimaista.
VAihda teraåeuttia tai sano hänen pomolleen!
Kyllä häiritsee. Minulla tuota teki psykoterapeutti. Puhui paljon omasta elämästään tai viittasi muiden asiakkaiden kertomuksiin. Noihin tarinoihin meni myös paljon aikaa, josta minä maksoin. Ärsytti myös kun koin velvollisuudekseni kommentoida ja vastailla hänen asioihinsa. Olin liian kiltti, mutta se varmaan oli yksi niistä monista syistä miksi olin terapiassa.
epäammattimaista. Tuollainen kertoo ettei ole alaa opiskellut tai sitten ollut kyllä todella surkea oppilas.
Pääsee joka käynnillä auttamaan ammattilaista kuuntelemalla hänen traumojaan.
Ihmiset ovat erilaisia. Toinen hyötyy toisen omista jaetuista kokemuksista ja toinen ei. Toinen harmistuu siitä jos keskustelut käydään teoreettisella tasolla vain asiakkaan omaa rajapintaa reflektoiden, toinen siitä että näin ei tehdä. Älä kyräile täällä vaan juttele auttajallesi suoraan minkälainen käsittelytapa tuntuu sinulle luontaiselta.
T. ammattiauttaja itsekin
Vierailija kirjoitti:
Kyllä häiritsee. Minulla tuota teki psykoterapeutti. Puhui paljon omasta elämästään tai viittasi muiden asiakkaiden kertomuksiin. Noihin tarinoihin meni myös paljon aikaa, josta minä maksoin. Ärsytti myös kun koin velvollisuudekseni kommentoida ja vastailla hänen asioihinsa. Olin liian kiltti, mutta se varmaan oli yksi niistä monista syistä miksi olin terapiassa.
Toihan kuulostaa ihan täydeltä puoskarilta. Ensinnäkään muiden asiakkaiden asioista ei puhuta edes nimettömänä ja toisekseen terapeutin kuuluu säilyttää sellainen etäisyys, että asiakas ei tiedä hänestä juuri mitään, ei perhetilannetta, ei asuinpaikkaa, ei mitään merkittävää. Näin varmistetaan se, että suhde pysty nimenomaan terapiasuhteena eikä muutu kaverilliseksi. Kaikenlaisia vipeltäjiä tolla alalla riittää.
Joo, no tämä ei siis ole terapeutti eikä psykologi, mutta ohjaavassa asemassa minuun kohden. Että sikäli ei niin vakavaa, mutta ei minusta ammattimaistakaan. -ap
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat erilaisia. Toinen hyötyy toisen omista jaetuista kokemuksista ja toinen ei. Toinen harmistuu siitä jos keskustelut käydään teoreettisella tasolla vain asiakkaan omaa rajapintaa reflektoiden, toinen siitä että näin ei tehdä. Älä kyräile täällä vaan juttele auttajallesi suoraan minkälainen käsittelytapa tuntuu sinulle luontaiselta.
T. ammattiauttaja itsekin
Vauvapalstalla keskustellaan tämän tyyppisistä ilmiöistä ja saadaan muilta kommentteja ja näkemystä.
Mulle toi vois sun tilanteessa olla ok. Olisin hiljaa ja toinen sais räpättää sydämensä kyllyydestä.
12 vielä, toki laittaisin pumpulia korviin.
Olen käynyt monenlaisilla auttajilla, eikä kertaakaan ole kukaan viitannut omiin kokemuksiinsa. Ei vähimmissäkään määrin. Siksi tuntuisi arveluttavalta, millainen tietopohja auttajalla on ja antaako hän neuvoja vain arvostellen omasta näkökulmastaan ja elämänkatsomuksestaan käsin. En halua neuvoja naapurin Pirjolta, jolla itselläänkin on pureva koira, hakkaava mies ja salainen nuori rakastaja. Pirjo voi silti olla ammatillisesti pätevä neuvomaan, kun osaa pitää nämä roolit erillään eikä tuo "itseään" työpaikalle.
Ehkä jollakulla on ajatus, että hän pääsee lähemmäs autettavaa ja lisää neuvojensa vaikuttavuutta kertomalla itsestään, mutta todellisuudessa uskon vaikutuksen olevan toisinpäin. Auttajan ei pitäisi mielestäni olla työroolissaan "oma itsensä" ja kiinni omassa elämässään, vaan ammatillisessa, neutraalissa roolissa. Joku kokemusasiantuntija voi olla eri juttu.
Täällä palstalla on mukavaa kuulla muiden kokemuksia ja aloitan omatkin neuvoni yleensä viittaamalla omiin kokemuksiini, mutta tämä tosiaan on keskustelupalsta.