Mikä ihme voi olla, kun 2v tyttö haluaa olla VAIN äidin kanssa?

jo laitokselta kotiutuessa. Oletko täysin syrjäyttänyt isän lapsen hoidosta? Oletko aina hoitanut kaiken yksin ja nyt vasta havahtunut siihen, että lapsella on toinenkin vanhempi?

Ei tosiaan ole näin. Ikävää, että joku ajattelee noin :/

Meillä oli poika 2v ihan isin poika. Mä en saanut tehdä mitään enkä kelvannut mihinkään. Tuo oli vaihe joka kesti jonkin aikaa, nykyään jo kelpaan taas :)

Minullakin poika, 1v8kk ja isi on kaikessa ykkönen. En kelpaa pesemään, en nukuttamaan enkä aina seuraksikaan. Uskon siihen että tilanne varmasti tasoittuu.. vaikka joskus vähä kirpaisee äidin sydäntä..

koskaan. Syntyi keskosena ja silloin alussa lääkärit sanoivat, että on vaativampi ja haluaa enemmän hellyyttä kuin täysiaikaiset.

Nyt on pahentunut vaan tämä äitifanius. Jos isi tai joku isoveljistä leikittää tms. niin huutaa kurkku suorana vaan äitiä.

Meillä 2,5-vuotias ihan äidin sylivauva, hellyydenkipeä kuopus. Nyt viimeaikoina on vähän jo huomioinut isääkin, mutta vain silloin kun itse haluaa. Isän on turha pyytää halia, mutta kun tytöstä siltä tuntuu, saattaa jo kiivetä isän syliin ja moiskauttaa pusun. Ja arvatkaapa onko kauan tytärtä odottanut isi silloin polleana :)



Toisaalta ihanaa että olen saanut näin läheisen suhteen tyttöön, toisaalta sääli isää joka kelpaa vaan tilapäisesti ja pieninä annoksina. Olen lohduttanut isää että ole kärsivällisesti läsnä, kyllä tyttö vielä joskus huomaa mikä aarre isikin on :) Poika, esikoinen, taas on aika tasapuolisesti molempien perään.

muualla kuin kotona? Miten käyttäytyy esim. isovanhempien luona? Ovatko läheisiä? Voisiko lasta jättää vaikka mummolaan yökylään tai päiväseltään hoitoon? Onko lapsi vielä kotihoidossa vai auttaisiko joku kerho/päiväkoti luomaan kontakteja ja ihmissuhteita enemmän?

Oikeastaan tämä äititakiaisena olo on vain kotona ja silloin tosiaan koko ajan, öin ja päivin, yöt huutaa, jos ei saa olla kainalossani.

Ainoa tyttö ja ainoa keskosena syntynyt, mutta ei tosiaan muut ole tässä määrin takiaisia olleet.

Mutta hyvä, jos on kuitenkin normaali 2v :)

Ei tuossa mitään kerhoja ja yökyläilyä tarvitse viritellä 2-vuotiaalle ellei sellaista muutoin ole. 2-vuotias on vielä pieni ja kiinni hoitajassaan toiset enemmän ja ihana,toiset vähemmän(näyttävät eri tavoin). On kuitenkin ihana, että varhainen vuorovaikutussuhde on syntynyt ja tiivis. Se on tärkeää. 2-vuotias ei tarvitse vielä välttämättä yhtään mitään muuta kuin hoitajan, jonka kanssa leikitään.Tsemppiä vain itsellesi, että jaksat pientä takiaista. Tiedän mistä puhut, kun meillä on kaksi sellaista ollut:) Nyt tosi reippaita ja perusturvallisia tasapainoisia lapsia. Toivon, että kolmaskin tästä tokeentuu:)

Kiitos kovasti ja mukavaa syksyä :)

minussa kiinni.

Yöt nyt nukkuu omassa sängyssään mutta päivät roikkuu koko ajan puntissa ja pyytelee syliin, halailee ja pussailee.



Meillä on 4 lasta ja 1. tällainen takertuja, isi ei kelpaa vaikka isi on laitokselta lähtien ollut paljon mukana ja vauvan hoidossa, varmaan kaikista eniten on hoitanut heti syntymän jälkeen kuopusta kun on saanut olla vähän rennommin töissä ja enemmän kotona kuin edellisten vauva-aikana.



Meidän kuopus ei ole keskonen, joten en tiedä onko sillä syy-yhteyttä teillä, mutta pikkuhiljaa on isikin alkanut jo saamaan esim. halin ennen kuin lähtee töihin ja jopa pusun joten eiköhän se tästä.



Eilen jopa itse ilmoitti kun isi oli kotona ja lähdin isompaa hakemaan eskarista, -että minä jään tänne kotiin, enkä itke, en äiti itke ja hymyili leveästi. Ja oli todellakin ensimmäinen kerta että jäi ilman itkua :), ikää tarkalleen 2v 6kk. Viikko sitten en voinut edes lähteä koiran kanssa lenkille ilman, että tyttö jäi itkemään perään. Ja olen sentää käynyt lenkillä koiran kanssa lähes joka aamu ja ilta siitä lähtien kun tyttö on ollut n. 1 viikon ikäinen. Itkut minun perään alkoivat n. 10kk iässä ja tänne asti kestäneet, väillä vähemmän välillä enemmän mutta nyt tosiaan näyttää laantumisen merkkejä.



Voimia sinne, tiedän, että se on välillä rasittavaa mutta uskoisin sen teilläkin hellittävän aikanaan!

Meillä neiti on 2v 1kk, että toivotaan :)

Kiitos vielä!

kahdestaan.