Lihan, maidon ja kananmunan käytön sekä tuotannon ongelmakohtia

Terveyshaitat: Runsaasti punaista lihaa, prosessoitua lihaa tai eläinperäisiä tuotteita sisältävä ruokavalio on yhdistetty useisiin terveysongelmiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, suolistosairauksiin, korkeaan verenpaineeseen, kakkostyypin diabetekseen ja eräisiin syöpiin, kuten rinta, - suolisto, - ja eturauhas syöpiin.
Eläinperäiset tuotteet ovat usein energiatiheitä ja voivat sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvoja. Tällaiset ruokavalion piirteet voivat edistää painonnousua ja liikalihavuutta

Antibioottiresistenssi: Eläinten kasvattamiseen tarkoitettujen antibioottien laaja käyttö lihantuotannossa voi johtaa antibioottiresistenssin kehittymiseen. Tämä tarkoittaa, että tiettyjä bakteerilajeja vastaan käytetyt antibiootit menettävät tehonsa, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa.

Eläinten hyvinvoinnin haitat: Monet lihantuotantomenetelmät rajoittavat eläinten liikkumista, aiheuttavat stressiä ja altistavat ne sairauksille. Eläinten teurastusmenetelmät voivat myös aiheuttaa kipua, stressiä ja kärsimystä.

Kananmunantuotanto tapahtuu useimmiten tehotuotantolaitoksissa, joissa kanat pidetään ahtaissa häkeissä tai tiloissa. Näissä olosuhteissa kanat eivät pysty toteuttamaan luontaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten liikkumista, siipien levittämistä tai pesimistä. Lisäksi, kananmunien tuotantoon liittyy poikasten tappaminen, koska uroskanalan poikaset eivät ole taloudellisesti kannattavia tuottaa muniviksi kanoiksi.

Broilereita jalostetaan nopeaan kasvuun ja suureen lihantuotantoon. Tämä johtaa usein ongelmiin, kuten luuston ja nivelten heikkouteen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja sydän- ja hengityselinten ongelmiin. Broilerit voivat kärsiä kivuista ja liikkumisen vaikeuksista, koska niiden kehotyypit eivät ole sopeutuneet nopeaan kasvuun.

Sianlihan tuotannossa käytännöt, kuten porsaiden häntien leikkaaminen ja sikojen kastrointi ilman kivunlievitystä, ovat eettisesti ongelmallisia. Tiineyskarsinat ja porsaskarsinat: Yleinen käytäntö sianlihantuotannossa on pitää emakoita ja porsaita erillisissä karsinoissa. Tämä voi aiheuttaa sosiaalisen eristäytymisen tunteen ja stressiä sikojen keskuudessa, koska ne eivät pysty harjoittamaan normaalia sosiaalista käyttäytymistä. Siat eivät pysty elämään sikaloissa lainkaan lajityypillistä elämää.

Maidontuotannossa eläinten pitäminen kiinni kytkettyinä (ei ihan aina) sekä vasikoiden erotus emostaan ja niiden myöhempi kasvatus erillisissä olosuhteissa on eettinen kysymys. Samoin emolehmien toistuvat ja kivuliaat utaretulehdukset.

Ympäristövaikutukset: Lihantuotanto aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Eläinten kasvatus vaatii suuria määriä vettä, maata ja rehuja. Lisäksi karjan kasvattaminen tuottaa merkittäviä määriä kasvihuonekaasuja, kuten metaania ja dityppioksidia, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Lihantuotanto edistää myös metsien raivaamista ja johtaa luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen.

Vedenkulutus ja vesien saastuminen: Lihantuotanto vaatii suuria määriä vettä. Vedenkulutus liittyy sekä eläinten juomiseen että rehun kasvattamiseen. Lihan tuotantoon liittyvä lanta voi myös aiheuttaa vesistöjen saastumista, mikä vaikuttaa negatiivisesti vesiekosysteemeihin.