Oletteko vanhempienne passattavana vai kannatteko oman korren kekoon?

Innoituksena hesarin jutusta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009680744.html "Psykologi kertoo, miksi aikuiset lapset eivät tuo mökille edes omia ruokiaan Taustalla on inhimillinen mekanismi"

Olen kolmekymppinen ja yli 10v ajan ostanut tai kysynyt ruuista kun vierailen vanhemmilla tai mennessämme yhdessä mökille tai ravintolaan. Samoin auttanut siivoamaan aina kun käyn äidin luona, sillä hänellä on paljon ylläpidettävää. Mökillä myös automaattisesti katson paikat läpi siivoten tai miettien mitä sieltä puuttuu tai mitä pitää korjata.

Puolison vanhemmilla on 4 lasta (joista nuorin on 25v, kaikki käy töissä) ja heistä yksikään ei laita tikkua ristiin oma-aloitteisesti mitä tulee ruokiin tai siivoamiseen. Jopa minä teen enemmän ruuanlaiton suhteen mitä nämä aikuiset kun vietämme yhdessä aikaa esim jouluna. Kaikki vaan makoilevat sohvalla ja odottavat että joku muu hoitaa käytännön järjestelyt sekä ehdottaa ohjelmat. Mielestäni se on ikävää, sillä yhdessä saisi paljon kaikkea kivaa aikaiseksi. En tiedä pitäisikö lapsien vai vanhempien olla aktiivisempia aktivoimaan lapset vastuunottoon ja tekemiseen, meillä kotona lapset ovat itse aktivoituneet ilman että vanhemmat olisivat erikseen komentaneet ottamaan ohjia käsiin.