Lue keskustelun säännöt.
Kysyin mieheltäni, että onko hänen työpaikallaan päällikkö- ja johtajatasoiset naiset
03.10.2010 |
...olleet kotiäiteinä. Mieheni toimii samantasoisissa tehtävissä kuin nämä naiset.
Vastaus on, että arviolta noin 1/10 naisesta on ollut kotiäitinä kauemmin, kun taas loput ovat laittaneet lapsensa hoitoon hyvin pieninä. Osa taas on sinkkuja ja lapsettomia ja he ovat mieheni mielestä huomattavasti kylmäkiskoisemman oloisia ihmisinä, kuin jo lapsia saaneet. Naiset ovat noin ikähaarukassa 30-60 vuotta.
Kahvipöytäkeskusteluissa yksikään nainen, joka on kuullut, että meidän lapset ovat kotihoidettuja, ei ole pystynyt peittelemään syllisen ja /tai kateellisen näköisiä ilmeitään. Moni ei ilmeisesti ole uskaltanut jäädä pidemmäksi aikaa kotiin ja ihan yllättyy, kun ajattelee, että silti joku muua on uskaltanut!
Miehet eivät reagoi mitenkään erityisesti. He ovat sinut oman työssäkäyntinsä kanssa, vaikka olisikin vielä pienet lapset. Osa miehistä on käyttänyt mahdollisuutta jäädä kotiin lastensa kanssa puoleksi vuodeksi-vuodeksi.
Minulla on sattumalta sama koulutus kuin miehelläni ja osalla mieheni työkavereista. Eri työpaikka vain ja edelleen asiantuntijatason tehtävissä > pienempi palkka. Suurin osa naisista onkin kysynyt mieheltäni myös minun taustastani. Ehdin olemaan työelämässä seitsemisen vuotta ennen lapsia. Palaan työelämään vuoden kuluttua.
Kommentit (20)
oikein saanut punaista lankaa kiinni.
Ehkä tää todisti sen, että työelämässä ei kotiäidit pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on täynnä valintoja. Itse en varmasti olisi päässyt +100000 euron vuosituloille jos en olisi palannut töihin silloin kun lapsi oli puolitoistavuotias.
No nyt olen tyytyväinen että palasin töihin, pystymme elämään lapsen kanssa aika mukavaa elämää ja tarjoamaan hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan kivoja juttuja.
oksalle päässyt nainen on ollut myös kotiäitinä, saanut poimittua ne rusinat pulaasta niin kotona kuin töissä. Osa naisista uhraa lapsiensa varhaislapsuuden uransa etenemisen vuoksi.
ap
Todellisuudessa ne on sääliviä kun ajatellaansua kotiäitinä ja halveksivia kun ajatellaan sun ukkoas, joka hyväksikäyttää sua noin. Ja mitä muuta sä kuvittelet miehen sulle voivan sanoa, kun se kerran pitää sut kotona edistämässä SEN uraa ja hoitamassa lapset sen puolesta?
oksalle päässyt nainen on ollut myös kotiäitinä, saanut poimittua ne rusinat pulaasta niin kotona kuin töissä. Osa naisista uhraa lapsiensa varhaislapsuuden uransa etenemisen vuoksi.
ap
osa ei ajattele, että lapsen hoitoonvieminen olisi varhaislapsuuden uhrausta. Ajattele sinä vaan niin, jos se helpottaa ura- angstia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oksalle päässyt nainen on ollut myös kotiäitinä, saanut poimittua ne rusinat pulaasta niin kotona kuin töissä. Osa naisista uhraa lapsiensa varhaislapsuuden uransa etenemisen vuoksi.
ap
oli se pointti? Kuulun sitten ilmeisesti niihin harvoihin onnekkaisiin? Mutta ei ap nyt oikein omaa tilannettaan voi ottaa esimerkiksi, jos hän itse ei ole johtavassa asemassa. Tai sitten en ymmärtänyt pointtia vieläkään...
vai ettei sulla vaan olisi siinä oikea ämmä.. juoruämmä?
Siis mun mies ei kyllä todellakaan analysoisi noin ämmämäisesti työpaikaltaan ketään, saati just sitten ainoastaan naisia, oli lapsettomia tai lapsellsia, ura- tai kotikeskeisiä! On kyllä pidetty ja erittäin älykäs ihminen, joten ehkä siitä johtuen hän on avarakatseinenkin eikä sinänsä ole kiinnostunut kenenkään työtoverin yksityisasioista, eikä siis varsinkaan mustavalkoisesti tuomitakseen niitä.
Tää oli kyllä aika hauska provon kyhäelmä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jäisi väkisin kotiin, ja eläisi päivästä toiseen rutiineita pikkulasten kanssa.
On hyvä, että meillä Suomessa voi tehdä valintoja.
no mieluummin mä olisin lapsi ja nuori, jolla on varaa asua hyvällä alueella isossa talossa ja käydä hyvää koulua, saada kauniita vaatteita ja mahdollisuus harrastaa mitä haluaa ja käydä ulkomailla, vaikka olisin ollut hoidossa alle kolmevuotiaana, kuin että olisin kotihoidettuna kouluikään asti pennejä venyttävien ja rahan vähyydestä riitelevien vanhempien kanssa, kaikki vaatteet tulee kirpparilta ja sisaruksilta, asutaan ahtaasti, katellaan juoppoja lähikaupassa, ei koskaan käydä missään ja harrastaa voi vain kävelylenkkejä ja kirjastoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 35 v ja mieheni on 34 v. Hän ehti ennen minua ja on toiminut näissä tehtävissä vasta kaksi vuotta!
Palaan työelämään ja mieheni tulee olemaan se, joka ensisijaiseti jää kotiin, kun lapset sairastavat ja jos lasten mummo ei ehdi. Reilua?
Raha ratkaisi meilläkin. Miehen uran käännekohta myös oli sellainen vaa`ankieli, että kumpi meistä jatkaa kotona. Lisäksi pitkä yli 2 v kestänyt allergisen lapsen imetys sekä minun halu jatkaa kotona:) Epäreilua miestäni kohtaan, sillä häntä kyllä vähän harmittaa?
ap
että lapsen kotihoito ja varhaislapsuuden onni on kiinni vain äidistä. Eikö isällä ole ihan yhtä suuri velvollisuus tarjota tätä lapselleen? Miksi juuri naisia on kytätty duunipaikalla ja luettu heidän syyllisiä ilmeitä? Miksi ei miesten???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enemmän, kuin keskituloinen perhe kahden vanhemman palkoista yhteensä! Ei eletä pelkästään kaurapuurolla. Myönnän, että lasten vaatteet ovat hyvää keskitasoa. Vanhemmat saavat mieleisiään juttuja. Ei olla koskaan riidelty rahasta. Oma asunto on velton ym, mutta ei mitään ökyä.
Kohderyhmänä tälle keskustelulle on hyvin toimeentulevat perheet siitäkin huolimatta, että palkkatuloja elämiseen toisi vain toinen vanhemmista!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vein päivähoitoon 1v ikäisinä.
Ei vaan nuppi kesänyt kotona oloa pidempään.
Ei ollut rahallista pakkoa.
Eikä uralla etenemistä mielessä, vaikka työ onkin ihan jees.
Minun silmissäni näkyisi varmaan sääliä, kun kuulisin jonkun olleen kotona vuosia. Toki moni on mielellään, mutta kun en itse edes halunnut olla, niin ekana tulee mieleen kotona pitkin hampain sinnittelevä musta-valkoisen maailman näkevä hiukan yksinkertainen nainen, joka luulee muiden ihailevan suorotusta.
Mutta ilmeisesti joku suuri pätemisen tarve taas taustalla?
Mahtavaa, olette täydellisiä, juuri ainoita oikeanlaisia, huippuyksilöitä! Kumarran huonoudessani nöyrimmin teidän upeiden elämänvalintojenne edessä, kun on se vaan mahtavaa ja upeaa ja hienoa kun sinä hoidat lapsesi pitkään kotona! Ja silti olette rikkaitakin! Ihanaa!
Vinkkinä muuten... ehkä ne jotkut on (muka) kylmäkiskoisia vaan lähinnä sen sun urpon äijäsi seurassa ;) jos se kerran on tuollainen työpaikan naisia ikävästi kyyläävä ja arvosteleva itse herra täydellisyys. Yöks.
taidan olla tyhmä.
Ap on jäänyt hoitovapaalle kotiin ja pitää sitä ilmeisen hyvänä asiana. Hän vertaa omaa tilannettaan äiteihin, jotka ovat urallaan erilaisessa asemassa (=johtavassa asemassa), ja jotka eivät (ehkä uransa takia???) ole jääneet kovin pitkäksi aikaa kotiin.
Jos ap:lla on tarkoitus rohkaista johtavassa asemassa olevia jäämään kotiin, ettei tarvitse kahvipöydässä ketään kadehtia, niin eipä sillä lailla olla ap:n perheessäkään toimittu. Kiteytit ap itsekin viesteissäsi juuri sen, miksi kotiin jääminen ei monellekaan ole mielekäs vaihtoehto, sinä vain luettelit ne syyt miehesi kohdalla.
t. 8
Hän tapaa työnsä puolesta satoja ihmisiä. Aikaa tähän tarkkailutehtävään meni kaksi kuukautta, koska hän ei halunnut mitenkään tuoda esille, että oli tarkkailevalla mielellä.
Lapsettomat yli 30 v naiset elävät välitilassa. Ura vai työ? Vai molemmat ja kärsiikö toinen? Siitä ehkä kylmäkiskoisuus. Ehkä myös ymmärtämättömyyttä suhteessa lapsellisiin työkavereihin?
ap
ja miehesi olette vainoharhaisia ja sulla on selvästi aivan liian paljon vapaa-aikaa. Menisit töihin.
Mikä oli jutun pointti? Se jäi minultakin epäselväksi.
Meillä taas tehtiin niin, että minä palasin töihin, kun lapsi oli 1 v ja parempituloinen (jo pidempään päällikköasemassakin ollut) mieheni jäi taas kotiin lapsen kanssa ja oli puoli vuotta hoitovapaalla ja 1,5 vuotta osittaisella hoitovapaalla. Jos me kerroimme järjestelyistämme muille, niin tosi monet sanoivat hienoa. Me taas ihmeteltiin, että mikä ihme siinä on, että jos mies jää kotiin niin se on HIENOA, mutta jos joku äiti jää kotiin, niin ei kellekään kai kommentoida kuitenkaan että hienoa?
Niin ja mitä palkka-asioihin tulee, niin vaikka mieheni oli siis hoitovapaalla ja minä pienempituloinen töissä, niin ei me menetetty oikeastaan ollenkaan nettopalkassa, koska kun jos mieheni olisi ollut koko vuoden töissä olisi hänen veroprosenttinsa ollut tosi korkea. Nyt kun molemmat tienasivat tuona yhtenä kalenterivuotena vähän, niin molempien veroprosentit pysyivät pienenä. Ei siis kannata ajatella, että vaikka tuloero olisi suurikin, etteikö parempituloinen voisi jäädä kotiin.
No mieheni työpaikalla on kyllä oikein villitys tuo, että miehet ovat hoitovapaalla. Sekä työpaikan miehet että toisaalta mieheni töissä olevien naisten miehet.
melba, joka on ollut työelämässä noin 20 vuotta jo, tosin ei minkään sortin päällikkönä eikä se ole edes tavoitteeni
tän jutun pointti oli? Ei auennut ollenkaan.