Onko teillä muilla tullut koskaan sellaista tunnetta että joku ihminen (ketä et välttämäti edes tunne hyvin) on jollaintapaa tarkoitettu olemaan teidän elämässänne?

Kyllä jokin yhteys voi olla, mutta onko se aito vai kuviteltu. Jos henkilö on tuntematon, ei voi tietää. 

Minä olen joskus nähtyäni tuntemattoman tiennyt heti että tuo ihminen tulee jollain lailla elämääni.

Haastemies?

Niin ku joku lintu joka tulee aina ikkunan taakse?

Joistain, tai oikeastaan aika monista ihmisistä näkee helposti millaisia he ovat. Jos älykkyysosamäärä, kiinnostuksenkohteet ja persoonallisuus osuu tarpeeksi hyvin yhteen, niin ihmisen kanssa on helppo

olla. Jos juttelee, voi olla todennäköistä että syntyy ystävyys tms. Mutta en ajattele, että kohtalon sanelemana tuo ihminen kuuluu elämään.