Lue keskustelun säännöt.
Minkälaiset asiat teillä vaikutti lapsen nimeämiseen?
26.05.2023 |
Meillä on toiselle lapselle nimi mietinnässä ja ei apua tämä on niin vaikeaa, ja samalla tietty ihanaa. Nimen pitää olla sellainen, että molemmat pidämme siitä, tietysti. Sitten meneekin vaikeaksi. Nimen pitää olla sellainen, että se sopii suomeksi ja englanniksi. Toisen tai toisten nimien pitää sopia etunimeen. Suvun nimet käytiin läpi jo esikoisen kohdalla ja suvusta ei ole nimiä vaihtoehtona. Nimen ei tarvitse myöskään olla mitenkään erityisen yhteensopiva esikoisen nimen kanssa, alkaa samalla kirjaimella tai muuten olla samantyylinen.
No, ehkä joku nimi löytyy tällekin lapselle. Miten te löysitte sopivan nimen?
Kommentit (23)
Meillä molemmilla oli iso kasa nimiä joista pidimme emmekä osanneet päättää mitkä nimet niistä valitsemme, joten kirjoitimme ne pienille lapuille jotka taitoimme ja pistimme purkkiin, minä nostin yhden nimen ja mieheni nosti yhden nimen ja niistä tuli etu - ja tokanimi lapsellemme.
Nykyisin lapsi on jo aikuinen ja hänestä se oli kuulemma hauska tapa valita nimi kun kerran sitä häneltä kysyin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojasta tuli Kullervo, mitäs luulisit?
Halusin tytölle nuorena kuolleen mummoni nimen toiseksi nimeksi. Muita kriteerejä ei oikeastaan ollut. Miehelle sopi hyvin.
Miksi pitää toimia englanniksi? Suomalaiset nimet toimivat ulkomailla, koska ovat harvinaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisen lapsen kanssa se oli ihan yksinkertaista, kun heti tuli mieleen nimi, josta molemmat pitivät.
Toisen kanssa se oli hankalampaa, koska mitään selkeää ajatusta ei ollut, ja kriteereiksi lopulta muodostui a) suht tavallinen, ei mitään ns. harvinaista, mutta ei kuitenkaan vuoden suosikkeja niin, että joka ryhmästä ja luokasta löytyy nimikaima, b) lyhyt, että nimestä myös tulee kutsumanimi eikä mikään tyyliin Aleksi jota kutsutaan aina Alluksi, c) sellainen, ettei se aitomaattisesti muistuta kumpaakaan jostain tietystä henkilöstä, eikä myöskään haluttu antaa suvun nimiä.
Oli vaikeaa! Kun sitten nimi vihdoin keksittiin, selvisi, että se olikin yhden isoisoisovanhemman nimi. Tämä sitten ylenkatsottiin, kun kyseinen henkilö oli kuollut jo kauan ennen meidänkin syntymää ja bonuksena sen puolen isovanhempi ja isoisovanhempi ilahtui. Miinuksena toisen puolen isovanhempi hetkellisesti pahastui, koska oli toivonut jo esikoiselle oman vanhempansa nimeä.
Haluttiin perinteiset, ajattomat nimet ja kaikille eri alkukirjain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsella on oikeastaan anopin valitsema nimi. Tosin se ei ole hänen kutsumanimensä, vaan lukee vaan passissa ja muissa virallisissa yhteyksissä.
Aikoinaan kun mietittiin nimiehdotuksia, niin molemmat sai valita yhden nimen. Mies valitsi nimen josta itse en erityisesti pitänyt, mutta toisaalta minunkaan valitsema nimi ei ollut miehen makuun. Miehen valitsema nimi päätyi etunimeksi, koska on nelikirjaiminen ja siten lyhempi. Lasta tosiaan alettiin kutsua tällä kutsumanimellä lapsen ollessa vauva, koska se nimi sopikin hänelle niin hyvin. Kyseinen kutsumanimi on lyhenne lapsen toisesta nimestä.
Lapsi oli jo taapero, kun joskus oli puheenaiheena lasten nimeäminen. Anoppi sanoi, että hän olisi nimennyt lapsen tietyllä nimellä jos vaan olisi saanut tytön. Tämä tietty nimi on meidän lapsen ensimmäinen etunimi. Mies sitten itse tunnusti, että hän oli ehdottanut lasta nimetessä kyseistä nimeä äitinsä vuoksi, kun tämä oli sitä pyytänyt, koska äitinsä olisi kuulemma niin paljon halunnut nimetä lapsen sillä nimellä. Tästä seurasi pieni perheriita, koska minusta tuo oli tosi törkeää. Nykyään kyseisestä nimestä ei ole haittaa, koska lapsen kutsumanimi on vakiintunut lapsen nimeksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä molemmilla oli iso kasa nimiä joista pidimme emmekä osanneet päättää mitkä nimet niistä valitsemme, joten kirjoitimme ne pienille lapuille jotka taitoimme ja pistimme purkkiin, minä nostin yhden nimen ja mieheni nosti yhden nimen ja niistä tuli etu - ja tokanimi lapsellemme.
Nykyisin lapsi on jo aikuinen ja hänestä se oli kuulemma hauska tapa valita nimi kun kerran sitä häneltä kysyin.
Mekin tehtiin näin. Ne jotka oli molemmista hyviä eikä osattu valita laitettiin pussiin ja sieltä nostettiin yhdet. Tosin etunimille ja toisille nimille oli omat pussinsa, kun haluttiin etunimeksi lyhyt nimi ja toiseksi vähän pidempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää toimia englanniksi? Suomalaiset nimet toimivat ulkomailla, koska ovat harvinaisia.
Koska 3/4 isovanhemmista puhuu äidinkielenään englantia ja puolet minun suvustani sekä lapsen isän suku kokonaan asuu Britanniassa.
Miksi muuten tytöille löytyy paljon enemmän kivoja kansainvälisiä nimiä kuin pojille?
Sara, Ella, Matilda jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää toimia englanniksi? Suomalaiset nimet toimivat ulkomailla, koska ovat harvinaisia.
Ei kyllä toimi mitkään Päivit, Suomettaret, Kyllikit tai Veikot.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää toimia englanniksi? Suomalaiset nimet toimivat ulkomailla, koska ovat harvinaisia.
Minusta taas asia on juuri toisinpäin. Ulkomaalaiset nimet toimii usein tosi hyvin Suomessa, koska täällä on totuttu ääntämään vaikeampiakin sanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille oma alkukirjain. Mikään ei ole tylsempää kuin se että koko sisarussarjalla on samalla kirjaimella alkavat ja usien vielä muutenkin samantyyppiset nimet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää toimia englanniksi? Suomalaiset nimet toimivat ulkomailla, koska ovat harvinaisia.
Minusta taas asia on juuri toisinpäin. Ulkomaalaiset nimet toimii usein tosi hyvin Suomessa, koska täällä on totuttu ääntämään vaikeampiakin sanoja.
Niinpä. Kaverini nimi on Leon, eikä se ole ikinä tuntunut mitenkään vaikealta sanoa. Ei myöskään toisen kaverini nimi, Rufus.
Haluttiin lapselle semmonen nimi, mikä ei ole top10 listassa, mutta kuitenkin helposti lausuttava ja aika perinteinen nimi. Nimestä saa helposti myös käännöksen englannin kielelle.
Mummollani oli sama nimi. Nimi on ajaton ja äänneasu kaunis.
Mietittiin yhdessä miehen kanssa nimiä ja kumpikin kirjoitti listan mielestään hyvistä nimistä.
Aloitettiin haarukoimalla kummankin mielipiteitä, molemmille mieleiset jätettiin ja kun nähtiin tulokas niin molemmille tuli sama nimi mieleen. Siihen löytyi helposti sopiva toinen nimi. Ei mitään erityisiä kansainvälisyysvaatimukaia tms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää toimia englanniksi? Suomalaiset nimet toimivat ulkomailla, koska ovat harvinaisia.
Ei kyllä toimi mitkään Päivit, Suomettaret, Kyllikit tai Veikot.
Meidän Veikko on ulkomailla töissä eikä ole mitään ongelmia ollut nimen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää toimia englanniksi? Suomalaiset nimet toimivat ulkomailla, koska ovat harvinaisia.
Miten vaikka joku Satu toimii ulkomailla?
Lähes varmasti äännetään "Sätyhh" tai joku "Saduh". Toki helpoimmalla pääsisi jos sanoisi olevansa Fairytale.
Sovittiin että toinen saa nimetä ekan ja toinen tokan lapsen.