Olenko sivuhenkilö miehen elämässä?
Olemme seurustelleet jo useamman vuoden. Asuimme ennen yhdessä ja erosimme hetkeksi, koska yhteiselämä oli liian haastava yhtälö. Miehellä on lapsi, joka on hänellä vuoroviikoin. Näämme siis vain joka toinen viikko. Joudun siis tyytymään siihen, että olemme viikon erossa, sitten taas näämme.
Mitä mieltä? Mies sanoi, että ei aio luopua vuoroviikoista eli onko tämä tällaista ikuisesti? En ole kyllä sellaista pyytänytkään. Masentavaa.
Kommentit (18)
Työ, harrastukset, läheiset, ystävät, jne. Parisuhde on kiva lisä tasapainoiseen arkeen. Suhteet voi olla mitä monimuotoisempia, jos et ole sinut suhteesi kanssa, suhde on väärä.
Arvostan miestä, joka pitää sinut irrallisena lapsesta. On ihan liikaa uusperheitä, jotka ei toimi ja hinnan siitä maksaa lapset.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksia vastaavasta tilanteesta?
Kaksi kertaa, ensimmäisen ja viimeisen. Mielummin sukupuolitauti kuin mies jolla on lapsi.
paremmin toi noin toimii ei tarvitse kuunnella sun nalkutusta kuin viikko kerrallaan.Sekava ak ka
Annatko kakkosta. Kyllähän miehelle kuuluu tiukansaanti.
Vanha exä varmaan löysty joten tiukkaa se tarvii.
Totta kai miehellä lapsi menee ykkösenä. Niinhän se menee myös sellaisessa parisuhteessa, jossa vanhemmat ovat edelleen yhdessä. Jos sulle ei sovi se, että lapsi tulee ekana niin sun pitää vaihtaa lapsettomaan mieheen.
Olisiko parempi erota ja etsiä mies jolla ei ole tuota tilannetta? Tai sinkkuna. Mies ei siis ehdi näkemään yhtään jos lapsi on paikalla, harmi. Ja välimatkaa varmaan on jokunen kilometri, ettei ihan naapurissa asuta. Haluat olla parisuhteessa normaalisti ja tuo taas on vuoroviikkosuhde tms. Olet tavallaan syrjässä sen ajan kun miehellä on muuta. Mies ajattelee ekana lapsen parasta, on isän roolissa.
Vierailija kirjoitti:
Työ, harrastukset, läheiset, ystävät, jne. Parisuhde on kiva lisä tasapainoiseen arkeen. Suhteet voi olla mitä monimuotoisempia, jos et ole sinut suhteesi kanssa, suhde on väärä.
Arvostan miestä, joka pitää sinut irrallisena lapsesta. On ihan liikaa uusperheitä, jotka ei toimi ja hinnan siitä maksaa lapset.
On ihan liian vähän vanhempia, joille lapsi tulee ensin.
Olet lämmin nusukolo, deal with it!
Alanuolista huolimatta sanon että jos suhde aiheutta kärsimystä, eroa. Katso muuta. Ei moni tyytyisi tuollaiseen, vaikka miehen päätökset tavallaan ymmärtää että lapsesta pitää huolehtia.
Lapsi tulee varmasti ennen sinua ja sinä tulet aina jossakin lapsen jälkeen. Niin sen kuuluu mennäkin.
Jos tämä järjestys ei kelpaa, niin sitten olet yksin tai etsit lapsettoman miehen.
Jotenkin ymmärrän vielä, että lapsiviikot on lapsiviikkoja. Mutta nykyään miehellä on omia menoja ns. meidän viikoilla, ja sitten nähdään vain muutamana päivänä.
Ap
Jos suhde ei tyydytä sinua, mielestäni on ok ja kannattavaa erota. Miehen käytös ei lukemani perusteella tarkoita, etteikö hän välittäisi. Voi välittää erittäin paljonkin. Mutta, jos tarvitset enemmän, kuin nyt ja tulevaisuudessa todennäköisesti saat, sitten onnea pitää etsiä muualta.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ymmärrän vielä, että lapsiviikot on lapsiviikkoja. Mutta nykyään miehellä on omia menoja ns. meidän viikoilla, ja sitten nähdään vain muutamana päivänä.
Ap
Kyllä sullakin on varmaan omia menoja? Ja kun miehellä on lapsiviikko niin hänen on pidettävä huolta lapsestaan eikä juosta omissa menoissa. Niin se vaan menee. Joko hyväksyt tilanteen tai etsit uuden parisuhteen. Tuskin mies alkaa laiminlyömään lastaan sinun takiasi tai sitten sinäkin alat viettää aikaa lapsen ja miehen kanssa. Ei ole olemassa vain sinun ja miehen tarpeet vaan yhtälöön kuuluu aina lapsen tarpeet, jotka ovat etusijalla.
Jos suhde miehen kanssa aiheuttaa sinulle enemmän harmia kuin iloa, eroa.
Minkä ikäisiä miehen lapset ovat? Eli kuinka kauan sinä joutuisit odottamaan sitä, että ne miehen lapsiviikot olisivat ohi? Oletko valmis odottamaan?
Vierailija kirjoitti:
Työ, harrastukset, läheiset, ystävät, jne. Parisuhde on kiva lisä tasapainoiseen arkeen. Suhteet voi olla mitä monimuotoisempia, jos et ole sinut suhteesi kanssa, suhde on väärä.
Arvostan miestä, joka pitää sinut irrallisena lapsesta. On ihan liikaa uusperheitä, jotka ei toimi ja hinnan siitä maksaa lapset.
Tästä.syystä lapsettoman ei kannata ryhtyä parisuhteeseen lapsellisen kanssa. Jos saat yhtä paljon kuin annat, toinen laiminlyö lapsiaan. Jos ei, saat vähemmän kuin annat.
Olen ollut tuollaisessa vuoroviikkosuhteessa, eikä ikinä enää. Tuon suhteen jälkeen ajattelin ensin, että olisi kiva olla lapsettoman miehen kanssa, mutta tarkemmin ajatellen viihdynkin parhaiten itsekseni.
Minä olin sivuhenkilö eksäni elämässä. Aikuisen lapsensa kanssa kävivät ulkomaanmatkat ja monet muut kivat jutut, joita ei sitten ollut aikaa minun kanssani tehdä. Alaikäisen lapsen kanssa on tietysti eri juttu, mutta olisi varmasti mukavaa, jos voisit olla osana heidän yhteistä arkeaankin välillä?
Kokemuksia vastaavasta tilanteesta?