Te, joilla ollut nostelukielto, miten oikeasti olette pystyneet hoitamaan vauvan??
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, jossa ap kertoi, että miehensä on jäänyt kotiin, koska hänellä on nostelukielto eikä saa nostaa mitään maitopurkista painavampaa.
Tuonne sitten osa vastasi, että kyllä heilläkin on ollut nostelukielto, mutta silti hoitaneet itse vauvan ja mies saanut käydä töissä.
Minua kiinnostaisi tietää, että miten pystyitte hoitamaan vauvan, koska kaikki vauvat varmasti painavat enemmän kun maitopurkki ja tuskin kukaan vauva viihtyy montaa tuntia yhdessä paikassa.
Minulle on tehty vain sektio ja vaikkei minulla sen jälkeen nostelukieltoa ollutkaan niin minulla leikkaushaava oli kipeä todella pitkään ja siksi vauvan kantaminen oli tuskallista.
Kommentit (37)
voidaan tehdä kahdella eri tavalla, joissa toiseen ihan oikeasti liittyy nostamskielto. Tai ainakin näin oli, kun äitini kohtu poistettiin ehkä 10 vuotta sitten. Hänen piti eka viikko tyyliin maata sohvalla ja useaan viikkoon ei kyllä saanut nostaa yhtään mitään.
toinen on todellakin sellainen, että siinä on nostelukielto eikä saa oikeasti nostaa mitään maitopurkista painavampaa. Toisesta en tiedä sen tarkemmin enkä tiedä myöskään millä nimillä näistä puhutaan.
haava on mahassa, ei käsissä pienen vauvan ehkäpä 5 kg ?
nostaminen hoituu ihan pelkillä käsivarsilla,ei taida lääkäri olla oikein ajan tasalla
pyydä jumpparia neuvomaan sinua miten nosto tapahtuu käsien ja jalkalihasten avullaolen siis itsekin hätäsektoitu ja kohtu tallella revennyt ja ommeltu siis kohtu, vuotanut litra kaupalla alhaisella hb:arvolla, 69
hoitanut isoa vauvaa syntyeessään jo yli 4kg, ihan ilma apua, ukko paineli töihin heti ei edes isyyslomia joutanut pitäänvallan käsilihaksilla nostelin ja paljon makoiltiin ja imetin vauvaaa
joten en edelleenkää ymmärrä tuota nosto kieltoa pelkän kohdupoiston takia,
siinähän on vaan pinta haavat
kun kohtu tallella ja ompeleita täynnä, niin on pinta haavojen lisäksi vielä siel sisällä se iso kohtu, joka siis kursittu monesta kohtaa ompeleinvoiv ovi et nyky mammat on herkkiä ja vaatimassa aina apua
Tunnen suurta sympatiaa!
Minulla oli vikassa synnytyksessä hengenlähtö lähellä, iso leikkaus ja tosi hidas toipuminen, viikkoja sairaalassa. Vauva 4500g syntyessään ja vajaa 4v kotona odottamassa.
Vauvan nosto minulle kuitenkin sallittiin ja kolmena päivänä sairaalan fysioterapeutti opetti miten saan vauvaa nostaa, miten laskea sänkyyn tai vaunuihin, miten kulkea rappusissa jne.
Täydellinen nostokielto on aika mahdoton yhtälö - ainoa tapa lienee vauvan huudattaminen jossain määrin.
Meillä tilanne ratkaisitiin miehen 2 viikon lomalla ja isovanhempien viikon työleirillä.
edes niin miten fysioterapeutti opettaa. Sen aika on myöhemmin. Onneks vauvaa voi hoitaa muutenkin kun sylissä pitämällä, niin minusta ei tule vauvalle vieras.
Meillä mies pystyy ja haluaa olla kotona, niin sen puoleen ei ole huolta.
toisen ketjun alottaja
Tunnen suurta sympatiaa!
Minulla oli vikassa synnytyksessä hengenlähtö lähellä, iso leikkaus ja tosi hidas toipuminen, viikkoja sairaalassa. Vauva 4500g syntyessään ja vajaa 4v kotona odottamassa.Vauvan nosto minulle kuitenkin sallittiin ja kolmena päivänä sairaalan fysioterapeutti opetti miten saan vauvaa nostaa, miten laskea sänkyyn tai vaunuihin, miten kulkea rappusissa jne.
Täydellinen nostokielto on aika mahdoton yhtälö - ainoa tapa lienee vauvan huudattaminen jossain määrin.
Meillä tilanne ratkaisitiin miehen 2 viikon lomalla ja isovanhempien viikon työleirillä.
Ja en minä ainakaan pärjännyt yksin vauvan kanssa, kun oli totaalinen nosto- ja kantokielto. Onneksi mies oli kesälomalla ja mun äiti autto sitten sen jälkeen. Tilanne on toki eri sektion jälkeen, kun on "vain" vatsalihakset leikattu. En kyllä silloinkaan kantaisi mitään vauvaa painavampaa, ja sitäkin mahd. vähän, kun kyllä siinä kantaessakin ne lihakset on käytössä. (Ihan vaan tiedoksi teille, joiden mielestä mitä tahansa voi kantaa kunhan ei lattialta nosta. Koittakaapa leikatuilla lihaksilla!)
voiv ovi et nyky mammat on herkkiä ja vaatimassa aina apua
Järkyttävää, kuinka hirveitä ihmisiä on olemassa. :(
elisiellä makoilisin itse ja vauva vierellä, imettelisin ja vaipat vaihtaisin ja pukisin pepun pesuun käyttäisin kosteusliinoja
eli ei ongelmaa, vastasynytynyt nukkuu suurimman osan ajasta joten ei ongelmaaja no´rmi sektion jälkeen sa a kyl nostaa oman vauvan painon verran
ja ylenäkään ei tule mieleen montaakaan tilannetta jossa äitiä kielletään nostamaan omaa vauvaansa, ehkä selkä tms leikkaus ?
jos todella niin olisii , vaatisin kodinhoitajan kotiin, mies tehkööt töitä jonkun on palkkaakin saatavA
elisiellä makoilisin itse ja vauva vierellä, imettelisin ja vaipat vaihtaisin ja pukisin pepun pesuun käyttäisin kosteusliinoja
eli ei ongelmaa, vastasynytynyt nukkuu suurimman osan ajasta joten ei ongelmaaja no´rmi sektion jälkeen sa a kyl nostaa oman vauvan painon verran
ja ylenäkään ei tule mieleen montaakaan tilannetta jossa äitiä kielletään nostamaan omaa vauvaansa, ehkä selkä tms leikkaus ?
jos todella niin olisii , vaatisin kodinhoitajan kotiin, mies tehkööt töitä jonkun on palkkaakin saatavA
En ole toisen ketjun alkuperäinen, mutta kuitenkin viimeisin synnytykseni oli myös erittäin poikkeava, kuten sillä toisen ketjun AP:lla.
Jos ensimmäisen lapsen synnytyksen jälkeen tulee nostelukielto, taktiikkasi voi toimia. Jos kotona nyt on kuitenkin ennestään vanhempia laspia, pelkkä makoilu ei auta. Heille on tarjottava ruokaa, leikkiseuraa, jossain välissä on myös ulkoiltava, ruokittava yms. Minun toipumiseni oli onneksi nopeaa ja 2,5 viikon kuluttua synnytyksestä selvisin päivistä yksin lasten kanssa auttavasti.
Me yritimme vaatia kodinhoitajaa ja saimme hänet jopa yhdeksi päiväksi auttamaan. Vanhempien lasten yksityisen pph:n hoitopaikat oli ehditty irtisanoa ennen kuopuksen syntymää, joten hekään eivät voineet jatkaa tutussa hoitopaikassa. Minä sain myös nostelukiellon jälkitarkastukseen asti. Kuopusta kannoin pakon edessä itse, mutta muuten noudatin kieltoa ensimmäisen kuukauden ajan orjallisesti.
Jos on lääkärin suusta kuullut teho-osastolla hengityskoneesta poiston jälkeen, että synnytyksen tapahtuminen yliopistollisessa sairaalassa pelasti hengeni, ei minulla suuremmin ollut halua uhmata lääkärien nostelukieltoa, vaikka se kuinka olisikin nykyajan hömpötystä. Minä olisin kuollut synnytykseeni, jos olisi entisajan tapaan synnyttänyt saunassa.
Näissä vaikeissa synnytyksissä kannattaa miettiä myös asioita isän näkökannasta. Meillä se oli aivan liian lähellä, että mieheni olisi joutunut useamman lapsen yksinhuoltajaksi. Hänen suurin pelkonsa oli synnytysalissa vastasyntyneen vauvan kanssa odotellessa paikkausleikkaukseni aikana, miten hän kertoo asian alle kouluikäisille sisaruksille. Sisarusten suhtautuminen vastasyntyneeseen olisi luultavasti ollut melko tyly, jos äiti olisi menehtynyt kuopuksen synnytyksessä verenhukkaan.
Meillä synnytyksessä leikannut lääkäri kirjoitti sairaslomatodistuksen nimelläni, jossa suositeltiin miehelleni sairaslomaa synnytys kokemuksesta toipumiseen. Sairaala ei voinut kirjoittaa todistusta miehen nimellä suoraan, koska hän ei ollut kirjoilla sairaalassa. Miehen työnantaja ymmärsi asian ja maksoi palkan mutisematta tämän todistuksen perusteella. Sairaala järjesti meille myös keskusteluajan psykologin kanssa tapahtuneen jälkeen.
Jos sinun synnytyksessäsi kaikki on sujunut oppikirjojen mukaan, muiden synnytykset eivät välttämättä suju samoin.
ei oikein pääse käsitykseen, mistä on kyse, vaikka toisen ketjun ap onkin täällä kertonut lisätietoja.
nostin myös kyseisen ketjun
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1251349/uusi_aloitus…
siirtäminen huoneesta toiseen rattailla tai sitten vuokratulla ensisängyllä (samanlainen kuin laitoksella)
Nostaminen hoitopöydälle sitten tosi rauhallisin liikkein.
Kylvetykset mies teki sitten töistä tultuaan.
Ihan pieni vauvahan lähinnä syö, nuukkuu, kakkaa ja pissaa eli no problem.
Osa vain opettaa vauvansa siihen että joka inahduksesta otetaan syliin.
Eikä niitä isompiakaan lapsia tarvi nostella.
tuollainen, että viihtyy paljon sylissä. Muualla itkee. Aiempien lastemme kanssa nuo neuvosi olis ehkä toiminutkin, muttei tämän kuopuksen kanssa, on todella paljon vaativampi vauva.
En kyllä todellakaan aio tuota kokeilla, kun jo se täyden maitopurkin nostaminen on kivuliasta vielä niin miten paljon enää sattuis vauvan nosto puhumattakaan mitä vaurioita se aiheuttais ja toipumisaika pitenis
toisen ketjun alottaja
siirtäminen huoneesta toiseen rattailla tai sitten vuokratulla ensisängyllä (samanlainen kuin laitoksella)
Nostaminen hoitopöydälle sitten tosi rauhallisin liikkein.
Kylvetykset mies teki sitten töistä tultuaan.Ihan pieni vauvahan lähinnä syö, nuukkuu, kakkaa ja pissaa eli no problem.
Osa vain opettaa vauvansa siihen että joka inahduksesta otetaan syliin.Eikä niitä isompiakaan lapsia tarvi nostella.
Voisitteko mitenkään vastata varsinaiseen kysymykseeni, että miten hoiditte tai hoitaisitte vauvan yksin, jos ette saisi nostaa maitopurkista painavampaa. ap
Minulle sanottiin, ettei saa nostaa VAUVAA painavampaa. Kahden lapsen kanssa joutui joustamaan välillä siitä, pyrin toimimaan rauhallisesti ja antamaan lapsen tehdä mitä pystyy itse, välttelin pari vuotiaan nostamista ;) Vaunuja työnsin, joskus kauppakassit painoivat. Selvittiin kuitenkin se aika, minkä mies oli töissä.
hyvin on onnistunut. Olen sektioiden jälkeen hoitanut vauvani heti seuraavasta päivästä alkaen täysin itse.
Olen ottanut säännöllisesti kipulääkkeeni, opetellut oikean tekniikan nousta ylös.
Usein hämmästeltiin, olenko synnyttänyt alateitse, koska en ollut kipeä. Kannattaa vaan ottaa ne särkylääkkeet säännöllisesti alussa, että pystyy toimimaan Kun ottaa ne säännöllisesti, ei tule kipeäksi. Mitä nopeammin liikkeelle, sitä nopeammin toivut ja elimistö toipuu, luonnollisestikin niillä oletuksin, ettei mitään komplikaatioita ole tullut.
"Uskon silti ennemmin lääkäriäni kuin tätä palstaa
Vierailija - 09.10.10 05:00 (ID 11294205)
sen toisen ketjun alottaja
on se nostokorkeus eli ihan mitä tahansa saa siirtää, jos nostokorkeus ei ylitä 30 cm. Vauvaakin sai nostella ihan niin paljon kuin halusi, kunhan ei suoraa lattialta pöydälle nostanut vaan ensin lattialta syliin ja siitä sängylle. Vain selkä- ja käsileikkauksissa nostaminen kielletään totaalisesti.
"
Jos lääkäri sanoo, että nostokieltoon vaikuttaa nostokorkeua sekä se, nostetaanko vatsalla vai käsivarsilla, niin uskon omaa lääkäriäni. Moni leikattu makaa kotona 6 vko vain siksi, että lääkäri käski levätä. Sitten onkin aika hankala jaksaa mitään...
Minä siis kyllä liikun päivän aikana välillä paljonkin ja sen kroppa jo aika hyvin sietää eikä ole kivuliasta, mutta jos pitäis nostaa täysi maitopurkki tai painavampi niin se kyllä sattuu vielä ihan liikaa ja kipulääkkeitä syön maksimiannokset.
toisen ketjun alottaja
"Uskon silti ennemmin lääkäriäni kuin tätä palstaa
Vierailija - 09.10.10 05:00 (ID 11294205)sen toisen ketjun alottaja
on se nostokorkeus eli ihan mitä tahansa saa siirtää, jos nostokorkeus ei ylitä 30 cm. Vauvaakin sai nostella ihan niin paljon kuin halusi, kunhan ei suoraa lattialta pöydälle nostanut vaan ensin lattialta syliin ja siitä sängylle. Vain selkä- ja käsileikkauksissa nostaminen kielletään totaalisesti.
"
Jos lääkäri sanoo, että nostokieltoon vaikuttaa nostokorkeua sekä se, nostetaanko vatsalla vai käsivarsilla, niin uskon omaa lääkäriäni. Moni leikattu makaa kotona 6 vko vain siksi, että lääkäri käski levätä. Sitten onkin aika hankala jaksaa mitään...
Mielestäni keskustelun aloittanut AP on jossain viestissa sanonut olleensa synnytyksen jälkeen KUUKAUDEN sairaalassa, josta normaalien äitien pitäisi ymmärtää, että hänen synnytyksensä ja sen jälkeiset tapahtumat eivät todellakaan ole olleet normaaleeja.
Kuitenkin ne äidit jotka ovat kokeneet normaalin sektion tulevat vauhkoamaan, että koska minäkin olen tehnyt sitä ja tätä ja tota, niin toki sinunkin pitää pystyä samaan.
Tsemppiä edelleen toipumiseen!
Synnytykseni käynnistyi normaalisti, mutta loppu oli sitten kaikkea muuta kun normaalia. Ensinnäkin normaalissa synnytyksessä ei poisteta kohtua ja kotiin päästään muutamassa päivässä. Minä vietin sairaalassa kuukauden ja koska kohdunpoiston jälkeen ilmeni komplikaatioita niin tehtiin uusi leikkaus ja se tehtiin viime tipassa, joten kuukauden sisällä kahdesti mies joutui pelkäämään, että jää monen lapsen yksinhuoltajaksi.
Ja vaikka täällä todella moni on sanonut, että kyllä voisin nostella niin uskon kyllä ennemmin alansa parasta lääkäriä, joka on sanonut, etten saa nostaa tässä vaiheessa toipumista mitään maitopurkista painavampaa, enkä aio sitä uhmata enää. Alussa nostin vauvaa osin äitini painostuksesta juurikin niin kun täällä on sanottu fysioterapeutin neuvoneen ja se sitten miltein aiheutti kolmannen leikkauksen, koska haava meinas aueta.
Tietysti teidän, jotka ette täällä tiedä koko epikriisiäni enkä sitä ala tänne kirjottamaan niin on hyvä sanoa, että kyllä voit nostaa.
Jännä kyllä, että tuosta nostokiellostani nostettiin tällainen haloo kun kysyin alunperin, että oliko porttikielto äidilleni oikeutettu.
toisen ketjun alottaja
Mielestäni keskustelun aloittanut AP on jossain viestissa sanonut olleensa synnytyksen jälkeen KUUKAUDEN sairaalassa, josta normaalien äitien pitäisi ymmärtää, että hänen synnytyksensä ja sen jälkeiset tapahtumat eivät todellakaan ole olleet normaaleeja.Kuitenkin ne äidit jotka ovat kokeneet normaalin sektion tulevat vauhkoamaan, että koska minäkin olen tehnyt sitä ja tätä ja tota, niin toki sinunkin pitää pystyä samaan.
Tsemppiä edelleen toipumiseen!
omaa harkintaani ja osaan kyllä arvioida, missä tilanteessa voin nostaa maitopurkkia painavampaa ja missä en. Ei se lääkärin sanoma "kielto" ole mikään kiveen hakattu totuus tai jumalansana.
Ei ihminen ole kovin helposti rikki menevä esine. Tietysti pitää olla varovainen ja kuulostella mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Mutta omaa järkeä ja vaistoa voi myös noudattaa.
t. kaksosvauvojen sektioäiti jota myös kiellettiin nostamasta mitään vauvaa painavampaa (onneksi olivat keskosia ja aika kevyitä siis)
joten aivan varmasti sattuis myös meidän vauvan, joka on pian 3kk ikäinen nostaminen.
Toipumiseni on todella hidasta, mutta varmaa enkä teidän neuvoista huolimatta aio uhmata lääkärini neuvoja, varsinkaan kun fysioterapeuttikin oli sitä mieltä, etten voi vielä tässä vaiheessa nostaa kun maksimissaan maitopurkin
toisen ketjun alottaja
omaa harkintaani ja osaan kyllä arvioida, missä tilanteessa voin nostaa maitopurkkia painavampaa ja missä en. Ei se lääkärin sanoma "kielto" ole mikään kiveen hakattu totuus tai jumalansana.
Ei ihminen ole kovin helposti rikki menevä esine. Tietysti pitää olla varovainen ja kuulostella mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Mutta omaa järkeä ja vaistoa voi myös noudattaa.
t. kaksosvauvojen sektioäiti jota myös kiellettiin nostamasta mitään vauvaa painavampaa (onneksi olivat keskosia ja aika kevyitä siis)
Kirjoitin omassa aloituksessani, että kohdunpoiston jälkeen ilmeni komplikaatioita ja jouduttiin tekemään uusi leikkaus. Toipumiseni on ollut todella hidasta ja kun osin äitini painostuksesta kannoin vauvaa niin seurauksena meinasin joutua uuteen leikkaukseen kun haava meinasi aueta.
En jaksa tänne kirjoittaa kaikkea liittyen kohdunpoistoon, mutta tiedän sen itse enkä aio riskeerata toipumistani koska täällä joku sanoo, että ihan hyvin voit nostaa.
toisen ketjun alottaja