Älykkäimmät ihmiset syntyivät 70-luvulla
Ihmisten äo kasvoi noin 70-luvun puolivälissä syntyneisiin asti, sen jälkeen se on taas hiipunut. Kyseessä on ns. Flynnin ilmiö
Flynn uskoo, että koulujen laatu parani 1980-luvulle asti, mutta ei enää sen jälkeen. "Olemme nähneet, että koulutyö on nykyään vähemmän vaativaa monissa maissa." Myös ravinnolla on osuutensa.
Suomessa koulutetuin ikäluokka on vuonna 1977 syntyneet.
Kommentit (19)
Suomalaisten miesten äo laski kymmenellä, kun armeijaan tuli 6kk palvelus.
Armeijan P-kokeissa (mittaa älykkyyttä) suomalaiset varusmiehet saivat parhaat tulokset 90-luvun puolivälin jälkeen. Kyse on 70-luvun viimeisten vuosien ikäluokista, joista tuli sittemmin Suomen koulutetuinta väkeä.
Joo ja te muut vaikutatte ihan saatanan tyhmiltä.
Vierailija kirjoitti:
Joo ja te muut vaikutatte ihan saatanan tyhmiltä.
Miksi ihmeessä et voinut olla tuota kirjoittamatta?
Olet VAIN tyhmä ja katkera, oma syy!!!!!
nykyään vain viisi prosenttia 14-vuotiaista brittilapsista suoriutuu samoista matikan tehtävistä, jotka joka neljäs samanikäinen selvitti vuonna 1994.
Koulutuksen tasossa siis tapahtunut muutos, ei älykkyydessä sinänsä.
Vierailija kirjoitti:
Armeijan P-kokeissa (mittaa älykkyyttä) suomalaiset varusmiehet saivat parhaat tulokset 90-luvun puolivälin jälkeen. Kyse on 70-luvun viimeisten vuosien ikäluokista, joista tuli sittemmin Suomen koulutetuinta väkeä.
Kannattaa huomioida, että 70-luvulla syntyneistä suurin osa myös kognitiivisesti kyvykkäimmistä kävi armeijan toisin kuin nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Armeijan P-kokeissa (mittaa älykkyyttä) suomalaiset varusmiehet saivat parhaat tulokset 90-luvun puolivälin jälkeen. Kyse on 70-luvun viimeisten vuosien ikäluokista, joista tuli sittemmin Suomen koulutetuinta väkeä.
70-luvun alkupuoliskot eivät ihan päässeet tuohon asti.
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksen tasossa siis tapahtunut muutos, ei älykkyydessä sinänsä.
Kyllä sota-aikojen jälkeen on alkanut keskiarvoinen älykkyyskin laskea. Sinänsä hyvä asia, eli se että yhä useampi sairaskin lapsi lääketieteen kehityttyä säilyy hengissä ja jatkaa sukuaaan, eikä kuole nuorena.
Vielä sata vuotta sitten vain fiksuimmat ja terveimmät pääsivät jatkamaan sukuaan.
Älykkyyden tai miksi sitä halutaankin sanoa tason laskeminen ei mielestäni ole ylpeyden aihe aiemmin syntyneille vaan lähinnä pitäisi olla huolestunut syistä. Onko vika koulutuksen tasosta vai maailman muuttumisesta siten ettei opiskelu enää ole niin arvostettua kuin aikaisemmin. Onko jokin seikka aiheuttanut sen ettei opiskeluun jää aikaa tai siihen kyetä keskittymään. Nuorissa on todella paljon hyvin älykkäitä yksilöitä joten uskoisin että syy löytyy muualta kuin keskimääräisestä älykkyydestä.
Sitä ei ainakaan meidän likasta huomaa. Tiedän, äitiinsä tullut.
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksen tasossa siis tapahtunut muutos, ei älykkyydessä sinänsä.
Sekä että. Lapsuusympäristön virikkeet vaikuttavat aikuisiän älykkyysosamäärään.
Niin. Tämä ei siis koske Suomea pelkästään vaan sama ilmiö näkyy muuallakin.
Ympäristökemikaalit
One possible explanation of a worldwide decline in intelligence, suggested by the World Health Organization and the Forum of International Respiratory Societies' Environmental Committee, is an increase in air pollution, which now affects over 90% of the world's population
Wikipedia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armeijan P-kokeissa (mittaa älykkyyttä) suomalaiset varusmiehet saivat parhaat tulokset 90-luvun puolivälin jälkeen. Kyse on 70-luvun viimeisten vuosien ikäluokista, joista tuli sittemmin Suomen koulutetuinta väkeä.
70-luvun alkupuoliskot eivät ihan päässeet tuohon asti.
Ei aivan mutta paremmat tulokset kuitenkin kuin 80-luvulla syntyneillä. Toisaalta monet yliopisto-opiskelijat siirsivät armeijaa. Esim. mieheni (synt-73) meni inttiin vasta -95.
No kun ei osata ruohonjuuritasolla tehdä asioita tai viitsitä tehdä. Itse esimerkiksi lasken osittaisintegroinnilla ja substituutiolla sujuvasti integraaleja käsinkin. Esim. x*sin(ln(x))dx, dx/sinx dx, 1dx/cosx dx, z^2*sinddz
Ja ohjelmoin mieluummin Amiga-tietokoneita, jossa grafiikan kanssa kaikki pitää tehdä itse. Esim. jos teet 3D-grafiikkaa, pitää polygonit piirtää pikseli kerrallaan prosessorilla itse ja laskea mm. dvdu gradientit kolmion tekstuurille, ja sitten myös klipata polygonit jos menevät ruudun ulkopuolelle, koska muuten tietokone sekoaa, jos piirtää polygonit minne sattuu muistiin. Myös Gouraud- ja Phong-shadingit joutuu itse laskemaan, ja sitten Z-bufferointi, eli missä järjestyksessä piirretään ruudulle.
Sitten tietysti scrollit, blitter, hardware spritet, ja copper-efektit, joista nykyajan jäsä-, Pyytton-ohjelmoijilla, ja Scrummastereilla ei ole käsitystä. Softaspriteillä pääsee pitkälle Amigalla, jos osaa optimoida jokaisen konekielikäskyn. Atari ST:llä on kompiloituja softaspriterutiineja, jossa siis muodostetaan jokaisesta objektista jota piirretään ruudulle, kasan konekielikäskyjä, jotka sen tekivät optimaalisesti, jolloin sai unrollattua luupit täysin.
Amigalla pitää muuten 3D grafiikka viedä c2p-rutiinin läpi, koska Amigassa ei ole chunky 8-bit pikseleitä.
Tässä foorumissa ei muuten matemaattiset merkinnät toimi jostakin syystä? Sen vuoksi ylläoleva näyttää hieman sekavalta, kun foorumi syönyt osan tekstistä.
Aloitin ala-asteen vuonna 1980. Meillä oli pieni koulu, yhteensö alle 50 oppilasta. Sotilaallinen kuri. Jos meluttiin välituntijonossa niin koko koulun oppilasryhmä juoksi koulun ympäri. Tunnilla ei kuikuiltu ulos tai naureskeltu turhaan. Tämä siis johtaopen tunneilla, toinen ope oli lepsumpi, hallinnan menettänyt. Joka välitunti kierrettiin juosten pururaya tai talvella hiihdettiin. Oli aikamoista.