Kannattaako pettäminen antaa anteeksi?

Nostetaan

Ei

Ehkä

Riippuu tilanteesta

Lokilla ei ole muuta mahdollisuuta

Ei. Jos on niin hölmö, että menee pettämään, ei ole tarpeeksi hyvä kumppani minulle. Impulssienssa perässä juoksevat pariutukoon keskenään. Itse arvostan älyä.

Jos haluaa elää ikuisen epäilyksen kera, niin sitten tietenkin.

On toki mahdollista, että ns. äärimmäisen uskollinen kilttimieskin on pettänyt, kun humalahöyryt on sekoittaneet pään ja joku nainen on yksinkertaisesti päättänyt ottaa, ja sen jälkeen on ukko itsarin partaalla ja itse tietää sen ettei enää koskaan päädy tuollaiseen tilanteeseen. Tämä nyt ehkä vielä olisi anteeksiannon paikka, ehkä.

Sen sijaan ikipettäjän kanssa on elämä yhtä vuoristorataa. Ja entäs ne mahdolliset taudit? Parempi vaikka yksinäinen elämä, kuin vehjettään joka viemärissä uittava pskanpuhuja. Oma psyyke on koetuksella, kannattaako?

Pitää antaa anteeksi. Sillä välttää katkeruuden, joka sairastuttaa.

En pystyisi . Luottamus menetetään kerran .

Itse en jatkaisi suhdetta. Olemme luvanneet mieheni kanssa olla toisillemme uskollisia, joten ero tulisi. En enää kunnioittaisi miestäni ja se on rakkauden perusedellytys.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa elää ikuisen epäilyksen kera, niin sitten tietenkin.

On toki mahdollista, että ns. äärimmäisen uskollinen kilttimieskin on pettänyt, kun humalahöyryt on sekoittaneet pään ja joku nainen on yksinkertaisesti päättänyt ottaa, ja sen jälkeen on ukko itsarin partaalla ja itse tietää sen ettei enää koskaan päädy tuollaiseen tilanteeseen. Tämä nyt ehkä vielä olisi anteeksiannon paikka, ehkä.

Sen sijaan ikipettäjän kanssa on elämä yhtä vuoristorataa. Ja entäs ne mahdolliset taudit? Parempi vaikka yksinäinen elämä, kuin vehjettään joka viemärissä uittava pskanpuhuja. Oma psyyke on koetuksella, kannattaako?

Näin on !

Vierailija kirjoitti:

Pitää antaa anteeksi. Sillä välttää katkeruuden, joka sairastuttaa.

Miksi "pitää" antaa anteeksi? Minä en antaisi pettämistä.

Itse ajattelen, että katkeruus tulisi juuri siitä, että jatketaan yhdessä. Silloin pettäjän teko on päivittäin läsnä. Jos heittää pettäjän ulos niin siltä katkeruudelta välttyy kun voi jatkaa elämäänsä ilman pettäjää ja löytää itsensä arvoisen kumppanin.

Anteeksianto suorassa suhteessa varallisuuteen.

En ole ihan hirveän omistavaa, mustasukkaista saati perinteisen,  liian  tiukasti sitovan parisuhteen innokkain kannattaja ja miksi en ottanut raskaasti mieheni pettämistä. Hän kyllä katui sitä ja juttelimme asiasta, mutta ehkä pahin "kosto" hänelle oli juuri se että annoin anteeksi ja siirsin asian pois mielestäni. Vuosiakin myöhemmin hänen tekonsa vaivasi häntä ja muutaman kerran puhuikin. Eniten häntä kiusasi se olenko minä samanlainen kuin hän, jollainen ilmiö syntyy kun toinen ei ole niin hirveän kiihkoissaan ottanutkaan toisen pettämistä. Vastuu jää tekijälle ja osaako hän antaa anteeksi myös itselleen,

En siksi tajua, että miksi rikkoa muutoin hyvää parosuhdetta yhden mokan vuoksi. Kannattaa punnita sitäkin, mitä hyvää teillä on suhteessanne ja onko se hyvä sitten niin helposti rikottavissa yhden mokan takia. Anteeksi antaminen on tärkeää sinun itsesi vuoksi, että saat energiaa tehdä ihan muuta kuin fokusoida puolisosi tempauksiin. Elämässäsi on varmasti muutakin mielenkiintoista ja jolloin  haluat keskittyä vain siihen mielenkiintoiseen.

Jos sama tahti jatkuu on tietysti järkevämpää miettiä suostuuko elämään sellaista elämää, jossa toinen pomppii impulsiivisesti sinne tänne kenen kanssa tahansa. Se ei ole turvallista ja riskeeraa myös sinun hyvinvointiasi, Riittää yksi sekopää, joka on ymmärtänyt kaiken väärin ja heräät kostonhimoisen kirveen paukuttajan iskuihin kotinne ovella.

Jos pystyy antamaan anteeksi niin voi olla hyvä. Etenkin jos haluaa yrittää suhdetta jatkaa. Kategorinen etukäteispäättäminen kumpaankaan suuntaan ei välttämättä toimi.

Ikuista katkeruutta ei itselleen kannata hankkia, jatkoi sitten suhdetta tai ei.

Annathan anteeksi myös fyysisen väkivallankin.

Vierailija kirjoitti:

Pitää antaa anteeksi. Sillä välttää katkeruuden, joka sairastuttaa.

No mitä tekee jatkuva epäilys ja luottamuspula? Itse en pystyisi luottamaan, vaikka haluaisin.

Tottakai kannattaa. Kokeilkaa kolmen kimppaa.

Ei kannata, ellet ole super hyvän itsetunnon ja perusluottamuksen omaava yksilö.

Rikottua ei saa takaisin, liitto ei tule paranemaan entisestään pettämisen seurauksena. Kun toinen on pettänyt sen tärkeimmän asian suhteen luottamuksen, niin miksi ei pettäisi muissakin asioissa tai uudestaankin?

Sarjapettäjät huutelevat aina että heidän pettäjältä pyytää anteeksi. Sairaita ovat.