Syömishäiriöt ovat kyllä pelottavia

Olen laskenut kaloreita lähes 2 vuoden ajan. Pudotin lievästä ylipainosta ensin terveelliseen, pituudelleni "ihanteelliseen" painoon. No se ei riittänyt, joten pudotin vielä enemmän painoa. Ja olen hiljalleen pudottanut alipainon puolelle.

Peilistä näen liian pyöreän naaman ja paksun ruumiin. Otin pitkästä aikaa itsestäni kuvia voidakseni vertailla aiempiin, koska en uskonut näyttäneeni yhtään erilaiselta, vaikka numero vaa'alla olikin pudonnut.

Ja jotenkin kuvat näyttävät aivan erilaisilta. Naamani on niissä liian kapea ja näytän melkein sairaalta. Eikä ruumiini ole paksu. En näytä yhtään terveeltä. Ja mikä pelottavinta, en varmasti olisi edes huomannut, jos en olisi ottanut matkan alussa itsestäni kuvia, joiden piti toimia motivaationa laihdutusta varten.

Taisinpa joskus nuorena itsekseni kommentoida, etten koskaan mihinkään syömishäiriöön vajoa, kun rakastan ruokaa liikaa, enkä tule koskaan laskemaan kaloreita :D No. Minkäs teet. Hyvää kevättä, pysykää terveinä. Tätä palstaa on kiva lukea ajan kuluksi, tässä kerrankin omaa sisältöä.