Miten pitäisi suhtautua puolison muuttuneeseen uskoon?

Eiköhän se ole pikemminkin elämänfilosofia. Buddhalaisuudessa on todellisuuden olemus onnistuttu vangitsemaan minusta parhaiten uskonnoista. Ei kannata olla huolissaan, vaan onnitella. Toki överi on aina överi.

olette eläneet kristittyinä tuntematta itse Jeesusta matkakumppanina, kun noin helposti käännytään väärästä risteyksestä?



Sinun tehtäväsi on nyt rakastaa miehesi takaisin Kristukselle :)



Eli ala elää kristinuskoasi todeksi avaamalla vaikkapa se raamattu esim. Uuden testamentin puolelta ja lue sitä tai ala käymään jumalanpalveluksissa, jotta ymmärryksesi kristinuskostasi laajenee. Rukouskaan ei olisi pahitteeksi.



Ja nyt ei ollut tarkoitus loukata, vaan antaa parannusehdotuksia suhtautumiseen miehesi uskonnonvaihtoon.

Mitä on rakkaus ja sitoutuminen sinun mmielestäsi?



Pitrkässä parisuhteessa ei kumpikaan elä muuttumatta. Ollaan eri ihmisiä kuin naimisiin mentäessä. Sanon tämän 35 avioliittovuoden kokemuksella! Elämä ja rakakus pitkässä liitossa on todella mielenkiintoista ja hauskaa, silloin kun kumpikin säilyttää sisäisen kehittymisen kykynsä ja halunsa.



Rakkautta ja suvaitsevaisuutta sinulel ja miehellesi!

ja on hyväksyttävä kumppaninsa ratkaisut vaikkei niitä oikeina pitäisikään.

etkä kristityn tai budhalaisen. Ei tuossa tilanteessa auta kuin sopeutua. Kunnioita miehesi uutta vakaumusta vaikket sitä jakaisikaan. Rakasta paljon ja ehdoitta. Kerro myös miehellesi että hän on edelleen sinulle hurjan tärkeä ja rakas vaikkei ajattelekaan samalla tavalla. Toki sinulla on oikeus odottaa kunnioitusta myös itsellesi ja omalle vakaumuksellesikin.



Minä olen vanhoillislestastadiolainen ja mieheni ei (enää). Monet asiat ovat aika haasteellisia kun elämämme ovat erilaisella perustalla. Mutta avoimuudella ja luottamuksella, rakastamisella pääsee kyllä karikoiden yli kun vain kumpikin haluaa sitoutua.

Mikäli itse olet kristitty ja Jeesuksen oma, tärkeintä on varmaan niin kuin yksi vastaaja vastasikin, vahvistaa omaa suhdettaan Kristukseen. Sitten voi ainakin alkaa rukoilla miehen puolesta ja kysellä Jeesukselta, miten voisi osoittaa miehelle Herran rakkautta. Raamatussahan on se yks kohta, jossa neuvotaan vaimoja, joiden mies ei usko: "Samoin te vaimot, olkaa kuuliaisia miehellenne, jotta myös ne miehet, jotka ehkä eivät usko Jumalan sanaan, nyt vaimonsa elävällä esimerkillä ilman sanojakin voitettaisiin, kun he näkevät teidän elävän jumalanpelossa puhdasta elämää." (1. Piet. 3:1-2)



Toista ei mielestäni voi väkivalloin pakottaa uskomaan. Vain Jeesus voi muuttaa sydämen. Rukoile siis ahkerasti ja pysyttele lähellä Herraa. Luota Jeesuksen apuun. Muistan perhettänne rukouksin.

sinä rakastat häntä, et jätä häntä vain elämänkatsomuksen takia. Mutta jos hän ei ollut sinulle muuta kuin kristitty, niin sitten parempi ehkä jättää.