Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Millaista on vanheta sinkkuna/eronneena?

Vierailija
24.03.2023 |

Olen seurustellut ja ollut välillä naimisissakin pitkissä suhteissa 16-vuotiaasta asti, nyt olen 49. Olen alkanut ajatella, että vaikka miehen kanssa olo on tuntunut aina niin tärkeältä, se on jotenkin tuntunut lisäävän statusta, että kelpaa ja rakkautta on ollut. Kuitenkin kaikkiin suhteisiin on liittynyt myös paljon tuskaa. Nyt kun alkaa olla jo ikää mittarissa, on ruvennut tuntumaan, että onko tässä edes mitään järkeä. Mietin elämääni, että kuinka paljon mielenrauhaa ja esimerkiksi töihin ja lastenhoitoon liittyvää stressiä on ollut sen takia, että on pitänyt vielä huolehtia tai viehättää jotain miestäkin. Mutta millaista on vanheta ilman miestä? Kuivettuko sitä joksikin käppyräksi? Voisiko 40+ naiset kertoa kokemuksiaan? Löytyykö sitten seuraa, siis ystäviä, ehkä jotain kevyitä rakastajiakin, tuleeko yksinäinen olo, vai tuntuuko, että elää täyttä elämää?

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
24.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ihmeessä kuivettuisi käppyräksi? Jäin 48 v. leskeksi ja nyt olen 72 v. enkä alkuunkaan kuivettunut käppyrä. Kenenkään kanssa en ole avioliiton jälkeen muuttanut yhteen, kaksi pidempää suhdetta oli - mutta viisi vuotta ensin surin mieheni menehtymistä. Edelleenkin löytyy kiinnostuneita leskimiehiä, mutta viihdyn oikein hyvin yksin ja ystäviä on sen verran kun tarvitsee. En vietä nk. normaalia eläkeläiselämää vaan olen sellainen touhuaja jolla on valtava määrä mielenkiintoista tekemistä. Ei ehdi kuivua käppyräksi millään ja miestä elämääni siis parisuhteeseen en ole kaivannut nuorempanakaan kun leskeksi jäin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla