Lue keskustelun säännöt.
Pettää ja erota vai seksiä salasuhteessa
14.03.2023 |
25 v avioliittoa jossa 20 vuotta huonoa seksiä. Viimeiset 5 vuotta olen himoinnut nuoruudenrakkauttani, miestä joka sinkku ja haluaa myös mut ja mua. Tekee mieli pettää, tiedän, että seksi ous hänen ja s mielettömän hyvää mitä teen?
Kommentit (13)
Etkö voi vaan erota? Helpompi erota pettämättä niin ei tarvi tapella eksän kanssa niin paljon. Salasuhteesta jäisit kuitenkin kiinni ja sama pointti päteee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma ohjeeni on: puhukaa.
Kerro (kun teillä on hyvin aikaa, olette molemmat rauhallisia ja selvin päin), että "sinusta tuntuu, että seksielämänne on jotenkin jämähtänyttä ja että olet haaveillut vähän vauhdikkaammasta seksielämästä". Valmistaudu myös kertomaan aviomiehellesi, millaista se olisi - jopa, että siihen liittyisi "toinen mies". Vähitellen, varovasti ja hienotunteisesti!
Voihan nimittäin olla, että oman miehesi fantasia on juurikin se, että saatkin hyvää seksiä joltain paremmalta rakastajalta..... Karmeaa, jos tällainen asia paljastuisi esim. vasta erottuanne!
Noukit tietysti rusinat pullasta: Käytät avioliiton tuomat taloudelliset ja sosiaaliset edut täysimääräisenä, ja valitat miehellesi iltaisin kipeää päätäsi.
Tilaisuuden tullen käyt sekstaamassa rakastajasi kanssa.
Näinhän ne muutkin tekee.
Kulissit säilyy kunnossa, ja saat haluamaasi seksiä. Toivottavasti miehelläsikin on rakastajatar, tai ainakin hommaisi sellaisen.
Totahan se on. Sitä kyllästyy samaan. Joku nuoruudenrakkaus alkaa himottaa. Sitten lähdetään, vain huomatakseen, ettei se ollutkaan yhtään parempaa. Yritetään takaisin, kun on ensin laitettu kaikki pskaksi. Voi onnistua, tai sitten ei.
Eikä niissä nuoruudenrakkauden himoissa ole kyse ihmisestä, vaan nuoruuden tavoittelusta. Siitä tunteesta, kun kaikki oli vielä avoinna, ja uutta. Ei velvollisuuksia, tai huolia. Mutta se meni jo. Säälittää ne jotka elää jossain menneessä. Ei se aika palaa, vaikka kuinka jakaisi toosaa ympäriinsä.
Mies54 kirjoitti:
Oma ohjeeni on: puhukaa.
Kerro (kun teillä on hyvin aikaa, olette molemmat rauhallisia ja selvin päin), että "sinusta tuntuu, että seksielämänne on jotenkin jämähtänyttä ja että olet haaveillut vähän vauhdikkaammasta seksielämästä". Valmistaudu myös kertomaan aviomiehellesi, millaista se olisi - jopa, että siihen liittyisi "toinen mies". Vähitellen, varovasti ja hienotunteisesti!
Voihan nimittäin olla, että oman miehesi fantasia on juurikin se, että saatkin hyvää seksiä joltain paremmalta rakastajalta..... Karmeaa, jos tällainen asia paljastuisi esim. vasta erottuanne!
Tämä on hyvä ohje.
Jos äijäsi pillastuu tai ei edes yritä hankkia parempia seksitaitoja, erotkaa.
Sitten nussit ihastuksesi kanssa niin maan perusteellisesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totahan se on. Sitä kyllästyy samaan. Joku nuoruudenrakkaus alkaa himottaa. Sitten lähdetään, vain huomatakseen, ettei se ollutkaan yhtään parempaa. Yritetään takaisin, kun on ensin laitettu kaikki pskaksi. Voi onnistua, tai sitten ei.
Eikä niissä nuoruudenrakkauden himoissa ole kyse ihmisestä, vaan nuoruuden tavoittelusta. Siitä tunteesta, kun kaikki oli vielä avoinna, ja uutta. Ei velvollisuuksia, tai huolia. Mutta se meni jo. Säälittää ne jotka elää jossain menneessä. Ei se aika palaa, vaikka kuinka jakaisi toosaa ympäriinsä.
Asiaa!!! Se on juuri tämä, ei ole kyse siitä nuoruudenrakkaudesta ihmisenä, vaan omasta kaipuusta takaisin nuoruuteen, ja aikaan jolloin seksuaalinen halu tuntui niin että silmissä sumeni.
Vaan kun se juna on mennyt jo, vuosia ja vuosikymmeniä sitten...
Jos miehesi on hyvä muuten älä lähde pettämään.
Pitkässä liitossa ei toista halua villisti kuten alussa. Mutta seksi voi silti olla ihanaa. Kerrot miehellesi että haluat panostaa lisää seksielämäänne. Hankkikaa leluja, asusteita, menkää hotelliin, katsokaa yhdessä "erotiikkaa".
Kadut myöhemmin jos et omalta osaltasi edes yritä parantaa seksiänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuminen toimii sen pari viikkoa, sitten sama homma jatkuu. Meillä vaimo on haluton ja pari kertaa kuukaudessa ehkä tehdään jotain. Vituttaa kokoajan ja pitäis esittää olevansa ok kun turha puhua asiasta. Parinkymmenen vuoden aikana monta kertaa saanut turhautua.
Miksi et tehnyt asialle mitään jo 20v sitten?? Mikä järki odottaa tänne asti. Olisitte puhuneet asiat selviksi heti, kun seksi alkoi huononemaan. Minkä hiton takia pitää odottaa ja kitua vuosikausia keskustelematta asioita selviksi. Ensiajan huuma on löydettävissä takaisin, jos molemmat vain yrittää. Itsestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhuminen toimii sen pari viikkoa, sitten sama homma jatkuu. Meillä vaimo on haluton ja pari kertaa kuukaudessa ehkä tehdään jotain. Vituttaa kokoajan ja pitäis esittää olevansa ok kun turha puhua asiasta. Parinkymmenen vuoden aikana monta kertaa saanut turhautua.
Näinhän se tuppaa näissä "puhuttiin asia selväksi" -jutuissa yleensä käymään. Ihmisen perus-seksuaalisuuden tasoa ei noin vain puheilla muuteta. Jos toista huvittaa kerran kuukaudessa tai vähemmän, niin hänestä ei kerran viikossa seksiä haluavaa tule vaikka olisi minkämoinen ruuneperi puhumaan ja sopimaan asiasta. Se puhuminen voi sen pari viikkoa pysyä mielessä, ja sitten asia palautuu entisiin uomiinsa. Tämä pätee sitä varmemmin, mitä enemmän ikää kertyy.
Kokonaan oma rotunsa ovat sitten ne jotka eivät suostu edes puhumaan asiasta, vaan toteavat vain ettei ole tarvetta keskustella koska mitään ongelmaa ei ole.
Ja keskustelu loppuu siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7 vuotta avioliittoa takana. 6,5 vuotta siitä ollut melkoista tuskaa. Parisuhteessa voi olla syynä muukin, kuin puhumattomuus. Ja se puhumattomuus voi johtua jostain muusta. Kahta samanlaista parisuhdetta ei ole olemassa. Ei ole mitään patenttiratkaisua, mikä aina toimii.
Meillä seksi hiipui samoihin aikoihin, kun puolisoni ei tarvinnut enää näytellä. Kun oli saanut minut sitoutumaan. Kun oli kietonut talouden niin tiukasti yhteen, että irtaantuminen hankalaa. Niihin aikoihin minä aloin olla syy kaikkiin ongelmiin, virheisiin, epäonnistumisiin - olipa oikeasti mikä/kuka syyllinen, niin aina kääntyi niin että minä olen se syyllinen. Samaan aikaan alkoi fyysinen ja psyykkinen väkivalta. Kaiken mitä olin kertonut itsestä ja menneisyydestä, olikin yhtäkkiä usein riidan syy, miten huono minä olen. Tai eihän siinä riittää ollut, hän vain halveksi minua siitä, miten huono ja tyhmä ja mitätön olen. Parisuhdeterapiassa kävimme totamassa vain sen, miten paljon minun pitää muuttua
Jos joku minulle talosi sanomaan, että puhukaa, niin en ihan heti kyllä ottaisi neuvosta vaaria.
Minulla on hyvä ystävä, josta puoliso ei tiedä mitään. Saan häneltä voimaa jaksaa.
M52
Eroat?